VAN­HA-POR­VOO Por­voo­lais­ten oma dan­dy, ai­kan­sa mo­der­nis­ti Val­le Ro­sen­berg (1891–1919) sai juh­la­näyt­te­lyn Van­hal­le raa­ti­huo­neel­le ja Hol­min ta­loon Van­haan-Por­voo­seen. Tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si 100 vuot­ta tai­tei­li­jan kuo­le­mas­ta.

Ly­hy­en elä­män­sä ai­ka­na tai­tei­li­ja eh­ti maa­la­ta yli sata öl­jy- tai ve­si­vä­ri­maa­laus­ta, piir­tää mai­nos- ja pi­la­piir­rok­sia, ko­ris­tel­la ma­keis­pa­pe­rei­ta, toi­mia an­tiik­ki­vä­lit­tä­jä­nä sekä suun­ni­tel­la ho­pe­ae­si­nei­tä ja vaat­tei­ta.

Ate­neu­min tai­de­mu­seo, Hel­sin­gin tai­de­mu­seo HAM, De­sign­mu­seo, Vil­la Gyl­len­berg ja yk­si­tyis­hen­ki­löt ovat lai­nan­neet näyt­te­lyyn te­ok­sia.

–?Wau, teet­te­kö te Val­les­ta näyt­te­lyn, Val­le on niin kieh­to­va!, mu­se­ot in­nos­tui­vat yh­tey­de­no­tos­tam­me, Por­voon mu­se­on mu­se­on­joh­ta­ja Ma­ri­na Ca­ta­ni ker­toi esi­tel­les­sään tä­män ke­sän mit­ta­vaa näyt­te­ly­ko­ko­nai­suut­ta..

Ate­neum on lai­nan­nut kuu­si ja HAM kol­me te­os­ta sekä Vil­la Gyl­len­berg yh­den te­ok­sen. Li­säk­si De­sign­mu­se­ol­ta olem­me saa­neet yh­den ho­pe­ae­si­neen.

Museonjohtaja Maria Catani iloitsee siitä, että viisi isoa museoa lainasi Valle Rosenbergin teoksia näyttelyyn. Vierellä Rosenbergin luomia naishahmoja.

Marko Wahlström

Työs­ken­te­li do­ku­ment­ti­piir­tä­jä­nä Por­voon mu­se­os­sa

Ro­sen­berg työs­ken­te­li do­ku­ment­ti­piir­tä­jä­nä Por­voon mu­se­os­sa ke­säl­lä 1912 ikuis­ta­en Van­han-Por­voon ark­ki­teh­tuu­ria, si­sä­pi­ho­ja, in­te­ri­öö­re­jä ja kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­sia esi­nei­tä.

–?Oli hal­vem­paa pal­ka­ta tai­tei­li­ja kuin os­taa ka­me­ra, näyt­te­ly­työ­ryh­mään kuu­lu­va tut­ki­ja Lil­le­mor Jor­das jat­koi.

Opis­kel­tu­aan Tai­de­te­ol­li­ses­sa kes­kus­kou­lus­sa ja Suo­men Tai­deyh­dis­tyk­sen pii­rus­tus­kou­lus­sa hän mat­kus­ti sekä työs­ken­te­li vuo­des­ta 1913 Rans­kas­sa, Ita­li­as­sa ja Ruot­sis­sa omak­su­en mo­der­nis­min uu­sim­pia tai­de­vir­tauk­sia.

Tutkija Lillemor Jordas (edessä) ja museolehtori Margaretha Jämbeck ovat kuuluneet näyttelytyöryhmään, joka on koonnut juhlanäyttelyn.

Marko Wahlström

–?Pan­kin­joh­ta­ja Al­lan Gu­lin spon­so­roi Wal­len opin­to­ja Hel­sin­gis­sä. Gu­lin kuu­lui myös Por­voon mu­se­on hal­li­tuk­seen, mikä voi ol­la yk­si syy, mik­si tai­tei­li­ja pal­kat­tiin mu­se­ol­le, Jor­das sa­noi.

Tuo­tan­non ohes­sa va­lo­te­taan Val­le Ro­sen­ber­gin tai­tei­li­ja­e­lä­mää poi­kan­sa Car­lo Der­ker­tin (1915–1994) yk­sin­huol­ta­ja­na il­man vi­ral­li­sia hen­ki­löl­li­syys­do­ku­ment­te­ja Eu­roo­pas­sa kes­kel­lä en­sim­mäis­tä maa­il­man­so­taa.

–?Ro­sen­berg piir­si te­ok­sien­sa nais­mal­lit vaat­teis­sa, jois­sa nä­kyy en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan vai­ku­tuk­set sen ajan vaa­te­muo­tiin, näyt­te­ly­työ­ryh­män jä­sen, mu­se­on­leh­to­ri Mar­ga­ret­ha Jäm­bäck jat­koi.

Muun mu­as­sa ma­la­ri­aa ja Es­pan­jan tau­tia sai­ras­ta­nut Ro­sen­berg pa­la­si Suo­meen ja Por­voo­seen vas­ta hie­man en­nen kuo­le­maan­sa.

– Walle Rosenberg oli hyvin poikkitaiteellinen taiteilija, elokuvaohjaaja Katariina Lillqvist kuvailee. Vierellä taiteilijan pojanpoika Sebastian Derkert-Rosenberg.

Marko Wahlström

Näyt­te­ly to­teu­tet­tu tai­tei­li­jan su­ku­lais­ten kans­sa

Näyt­te­ly on to­teu­tet­tu yh­teis­työs­sä tai­tei­li­jan Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa asu­vien su­ku­lais­ten kans­sa. Näyt­te­ly­työ­ryh­mään kuu­lu­vat myös tai­tei­li­jan po­jan­poi­ka Se­bas­ti­an Der­kert-Ro­sen­berg ja elo­ku­va­oh­jaa­ja Ka­ta­rii­na Lil­lq­vist.

–?Wal­le kir­joit­ti Ita­li­as­ta ja Pa­rii­sis­ta poi­kan­sa (isoi­sä­ni) äi­dil­leen Tuk­hol­maan. Tämä sääs­ti lä­hes kaik­ki kir­jeet. Vii­mei­nen löy­tä­mäm­me kir­je on vuo­del­ta 1917. Hän on il­mei­ses­ti kir­joit­ta­nut vie­lä kor­tin vuon­na 1918, mut­ta sitä em­me ole löy­tä­neet, Tuk­hol­mas­sa syn­ty­nyt Se­bas­ti­an Der­kert-Ro­sen­berg sa­noi näyt­te­lyn tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa.

He val­mis­ta­vat tai­tei­li­jan pa­rii­si­lai­sen kut­su­ma­ni­men ”La Mor­gue” mu­kaan ni­me­tyn ko­keel­li­sen ins­tal­laa­ti­on sekä elo­ku­van ja verk­ko­si­vut, joil­la esi­tel­lään Val­le Ro­sen­ber­gin ja hä­nen poi­kan­sa äi­din ruot­sa­lai­sen tai­tei­li­jan Siri Der­ker­tin (1888–1973) kir­jeen­vaih­toa ja va­lo­ku­via. Verk­ko­si­vut löy­ty­vät osoit­tees­ta https://ro­sen­bergp­ress.com.

Elo­ku­vas­ta tu­lee tun­nin mit­tai­nen.

–?Haa­vee­ni on saa­da sii­hen mah­tu­maan Wal­le Ro­sen­ber­gin kaik­ki as­pek­tit, myös ru­nous, ku­va­tai­de ja koko per­soo­na. Mitä enem­män olem­me teh­neet työ­tä, sitä vah­vem­min meil­le on käy­nyt sel­väk­si, et­tä Wal­le oli­si hy­vin poik­ki­tai­teel­li­nen, mah­dol­li­nen per­for­mans­si­tai­tei­li­ja, jos oli­si saa­nut elää pi­dem­pään, Lil­lq­vist sa­noi hy­vin haas­ta­vas­ta ja ins­pi­roi­vas­ta työs­tä.

Hän kiit­te­lee sitä, et­tä Ro­sen­ber­gis­tä on jäl­jel­lä pal­jon va­lo­ku­va­ma­te­ri­aa­lia.

–?Ori­gi­naa­li­ku­vat ovat hy­vin­kin pie­niä, mut­ta ny­ky­tek­nii­kal­la ne saa­daan hy­vin tois­tu­maan, Lil­lq­vist jat­koi.

Val­le Ro­sen­berg -näyt­te­ly on esil­lä Van­has­sa raa­ti­huo­nees­sa (Jo­ki­ka­tu 45) ja Hol­min ta­los­sa (Vä­li­ka­tu 11) 29.9. as­ti. Ne ovat avoin­na 31.8. as­ti maa­nan­tais­ta lau­an­tai­hin kel­lo 10–16 ja sun­nun­tai­sin kel­lo 11–16 sekä 1.–29.9. kes­ki­vii­kos­ta sun­nun­tai­hin kel­lo 12–16.