Viikon kysymys
A-
A+
Porvoolainen Erkki Bäckman kehitti omassa kotipanimossaan neljä eri olutlaatua, joiden esikuvat ovat 1600-luvun saksalaisessa munkkiluostarissa.
Marko Wahlström
PORVOO, KRÅKÖ Hartwallin eläkkeellä oleva porvoolainen toimitusjohtaja Erkki Bäckman on harrastuksenaan perehtynyt oluen panemiseen. Miehellä on oma kotipanimo.
–?Onhan se kieltämättä hiukan omituista, jos toimitusjohtaja ei tunne edustamaansa toimialaa. Mielestäni toimitusjohtajan pitäisi tuntea talon tuotteen perusomaisuudet, jotta hän pystyisi johtamaan tuotekehitystä.
Bäckman tuli Hartwallille panimoalan ulkopuolelta. Mies yritti työelämässä ollessaan perehtyä panimoalan koukeroihin pintaa syvemmältä.
–?Isossa panimossa panimomestarit kuitenkin hoitivat käytännön työt, eikä toimitusjohtajalla riittänyt yrityksen johtamiselta aikaa juuri muuhun.
Bäckman's Bier -olutlasit ovat perua Erkki Bäckmanin työuralta. Hän sai lasit 50-vuotislahjaksi työtovereiltaan.
Marko Wahlström
Bäckman kutsuttiin Hartwallille Telesteltä
Bäckman siirtyi Hartwallin toimitusjohtajaksi suomalaisen teknologiakonserni Telesten toimitusjohtajan paikalta.
–?Yritys valmisti ensimmäisenä Euroopassa muun muassa hotellien ja ravintoloiden toiminnanohjausjärjestelmiä, hän kertoo.
Hartwall harjoitti tuolloin sekä juoma- että laitebisnestä.
–?Sittemmin huomasin löytäneeni itseni ensi varatoimitusjohtajan paikalta ja myöhemmin minut nimitettiin toimitusjohtajaksi, Bäckman sanoo.
Porvoolaisen toimitusjohtajakaudella Hartwall laajentui voimakkaasti muun Viroon ja muualle Baltiaan.
Hiilihapotettu olut lasketaan oluttankeista suoraan laseihin.
Marko Wahlström
"Opiskelu vei paljon aikaa"
Asia jäi kytemään vuosikausiksi Bäckmanin mieleen.
–?Viimeisten neljän–viiden vuoden aikana olen yrittänyt perehtyä oluen tekemiseen. Aloin ensiksi lukea alan teoksia ja panimomestarin koulutuksen oppikirjoja. Se vei aika paljon aikaa, hän sanoo.
Seuraavaksi hän hankki oluen panemiseen tarvittavat laitteet.
–?Nämä ovat suurin piirtein samanlaiset kuin ovat isojen panimoiden tuotekehityksen laitteistot, Bäckman kertoo.
Hänen kotipanimossaan on 20 litran käymisastia, joka on tietokoneohjattu. Vanhaan pesuhuoneeseen ja saunaan rakennetuissa tuotantotiloissa on myös oluen suodatinlaitteisto, jota ei yleensä kotipanimoista löydy.
–?Tavoitteeni oli, että pystyn näillä laitteilla tekemään teknisesti yhtä korkealuokkaista olutta kuin isot panimot, Bäckman kertoo kunnianhimoisesta ideastaan.
Bäckman’s Bryggerillä on omat etiketit ja lasinaluset.
Marko Wahlström
Ensimmäinen erä valmistui pari viikkoa sitten
Kokeilut ja testailut eivät porvoolaiselta aikaa kolme vuotta. Muutama viikko sitten hän sai valmiiksi ensimmäisen sadan litran erän oman kotipanimonsa, Bäckman’s Bryggeri, tuotantoa.
Saatuaan kaiken valmiiksi kutsui hän vanhan ystävänsä, Hartwallin pääpanimomestari Jorma Rasin ja Malmgårdin panimomestari Tuomas Markkulan luokseen maistelemaan tuoretta tuotantoa.
–?Pääpanimomestari totesi, että ”sinä olet aika pitkälle päässyt”, Bäckman kertoo saamastaan tunnustuksesta.
Bäckmanilla on kotipanimonsa ”pääkonttorissa” 20 litraa vetävät oluttankit – jokaiselle laadulle löytyy omansa.
Porvoolainen Erkki Bäckman kehitti kotipanimossaan neljä eri olutlaatua.
Marko Wahlström
Kotipanimossa syntyi neljää eri olutlaatua
Porvoolainen olutmies on kehittänyt kotipanimossaan neljä eri olutlaatua (kölsh, pale ale, trappistes ja barley vino).
–?Ne liittyvät luostariin, joissa oluet ovat kehittyneet. 1600-luvun luostarissa kokelaille annettiin vähän miedompaa (kölsh), munkeilla oli vähän parempaa ja piispoja varten oli vahvaa tavaraa, Bäckman kertoo.
Bäckman laskee laseihin ensimmäisenä Kölsh-laatua (5,3 prosenttia)
–?Tämä on aika kesyä; tätä saivat oppipojat luostareissa juoda, hän tuumaa.
Sitä seurasivat munkille suunnattu täyteläisempi olut, joka oli 6–7-prosenttista.
–?Munkit kehittivät piispoja varten oman vielä vahvemman (noin 10 prosenttia) oluensa. Piispat vihasivat munkkeja, jotka vain laiskottelivat ja juopottelivat koko ajan. Piispoille tarjottiin heidän omaa olutta ennen messua, mikä takasi, että he nukkuivat koko palveluksen ajan, Bäckman sanoo.
1600-luvun luostareissa kehitettiin myös piispoja varten oma, vahva olut. Kuvassa Erkki Bäckmanin version piispaoluesta, joka on väriltään yhtä kaunis kuin suomalaisen männyn kaarna.
Marko Wahlström
Piispat puolestaan vihasivat arkkipiispoja, joiden luostarissa vierailujen aikana piispat eivät voineet juopotella.
–?Vierailuita varten oli keksittävä miedompia oluita, Bäckman kertoo.
Säästä vettä – juo olutta!, lukee Erkki Bäckmanin kotipanimon maistelulasien alustassa.
Marko Wahlström
"Kannattavinta on tehdä ja nauttia olut samassa paikassa"
Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 103 rekisteröityä pienpanimoa. Niistä moni painiskelee toimintansa kannattavuuden kanssa.
–?Oluen käyttäminen ei paljoa maksa. Sen sijaan pullottaminen ja pastörointi maksavat, mutta niidenkin kustannukset ovat siedettävät. Suurimmat kuluerät muodostuvat kuljetuksesta ja mainonnasta, Bäckman kertoo.
Porvoolaisen Erkki Bäckmanin kotipanimon "pääkonttori" eli tuotantotilat sijaitsevat omakotitalon vanhassa saunassa ja pesuhuoneessa.
Marko Wahlström
Hänen mukaan kaikkein kannattavimmin toimiva pienpanimo on sellainen, jossa olut juodaan samassa paikassa, missä se tuotetaan.
–?Panimoravintola on tällainen liiketoiminnan muoto. Tällöin olutta ei tarvitse koskaan pullottaa, Bäckman korostaa.
Porvoolainen ei ole itse ajatellut kaupallistaa oman kotipanimonsa tuotantoa. Hän jatkaa oluen panemista rakkaudesta ja intohimosta lajia kohtaan – ystävien, sukulaisten ja tuttavien iloksi.
FAKTALAATIKKO
Pienpanimot itäisellä Uudellamaalla
* Malmgårdin Panimo, Loviisa: Perustettu vuonna 2008, aloitti toimintansa vuonna 2009. Malmgårdin Panimo ja Saimaan Juomatehdas sulautuivat MBH Breweries Oy:ksi vuonna 2016. Vuosituotanto noin 400?000 litraa.
* Frank & Ernest Brewery Oy, Porvoo: Perustettu 6.2.2017. Ei toimintaa.
(Artikkelia korjattua 3.4.2019 kello 10.25: Jutussa mainitun Hartwallin pääpanimomestarin nimi on Jorma Rasi, ei Rolf Berg.)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot