Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas korostaa, että tämän vuoden huono tulosennuste ja ensi vuoden alijäämäinen talousarvio merkitsevät tiukkaa kulukuria.
Arkisto/Marko Wahlström
SIPOO Kunnanjohtaja Mikael Grannaksen tekemä ehdotus Sipoon ensi vuoden talousarvioksi on valmistunut. Ehdotuksen pohjalta kunnan tulos muodostuisi negatiiviseksi ja budjetin toteutuminen edellyttää käyttötalouden sopeuttamista.
Kunnanhallitus käsitteli ensi vuoden talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020–2022 budjettiseminaarissa viime maanantaina ja tiistaina. Valtuusto aloittaa talousarvion käsittelyn maanantaina 11.11.
Kunnan tulos tälle vuodelle on muodostumassa negatiiviseksi. Ennusteen mukaan alijäämä olisi noin 1,8 miljoonaa euroa. Edeltävinä vuosina Sipoon taloudellinen tulos on onnistuttu pitämään positiivisena.
"Yleinen taloustilanne haastava"
Talousarvioehdotuksen pohjalta ensi vuoden tulos muodostuisi negatiiviseksi eli olisi noin 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Luvuissa ovat mukana maanmyyntituotot. Ensi vuoden talousarvion toteutuminen vaatii myös kunnan käyttötalouden sopeuttamista noin 2,3 miljoonalla eurolla ja riippuu myös verotulojen kehittymisestä.
–?Tämän vuoden huono tulosennuste yhdistettynä siihen, että valiokuntien tekemät budjettiehdotukset ylittävät kunnanhallituksen budjettiraamin toimintakatteen noin viidellä miljoonalla eurolla, on tehnyt budjetin laadinnasta erityisen haastavan. Budjetissa painotetaan tiukkaa kustannuskuria, mikä tulee edellyttämään valiokunnilta päätöksiä heti alkuvuodesta siitä, miten kunnan palvelutaso pystytään sopeuttamaan myönnettyyn määrärahaan, kunnanjohtaja Mikael Grannas toteaa.
Grannas tuo esiin, että yleinen taloustilanne on haastava ja ennusteiden mukaan koko kuntasektori on tänä vuonna tekemässä suuren alijäämän. Samaan aikaan kuntasektorin toimintamenojen on ennustettu kasvavan lähivuosina vuosittain noin 3,3 prosenttia, mikä vaikuttaa myös Sipoon palvelutuotannon kustannusten kasvuun.
–?Tarvitsemme jokaiselta hyvää työpanosta tässä haastavassa taloustilanteessa, jotta sipoolaisilla olisi hyvät peruspalvelut myös tulevaisuudessa elinvoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kunnassa, Grannas sanoo.
Kunnallisvero ennallaan 19,25 prosentissa
Ehdotuksen mukaan kunta pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 19,25 prosentissa ensu vuonna. Yleinen kiinteistövero tarkistetaan 1,03 prosentista takaisin 1,00 prosenttiin.
Verotuloja kunnalle ennustetaan kertyvän ensi vuonna noin 109 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna noin 113,6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien arvioidaan olevan 15,5 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Talousarvioesityksessä kunnan ulkoiset kustannukset asukasta kohti olisivat 6?434 euroa. Ensi vuoden ulkoiset toimintakulut (peruskunta + Sipoon Vesi) nousevat kunnanjohtajan ehdotuksen mukaan 139,4 miljoonaan euroon.
Sipoon viime vuosina jatkunut voimakas kasvutahti on tuonut mukanaan haasteissa kunnan palvelutuotantoon.
Arkisto/Marko Wahlström
Kasvu haastaa palvelutuotantoa ja tuo verotuloja
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Sipoo kasvaa manner-Suomen kunnista eniten prosentuaalisesti vuoteen 2040 mennessä.
–?Kasvu haastaa kunnan palvelutuotantoa, mutta tuo myös erittäin tervetulleita verotuloja sekä maanmyyntituloja, Grannas kertoo.
Sipoossakin väestö vanhenee sekä samanaikaisesti lasten ja nuorten määrän on arvioitu Tilastokeskuksen väestölaskelmien perusteella laskevan oleellisesti nykyisestä. Väestön ikärakenteen muutos ja sen vaikutukset palvelujen kysyntään tuovat paineita kunnan käyttötaloudelle jo lähitulevaisuudessa.
Nikkilän Sydämen laajennus ja Sipoonlahden koulun laajennusinvestointi ovat kunnan taloussuunnitelmakauden 2020–2022 merkittävimpiä investointeja.
Arkisto/Mika Laine
Kouluihin ja asuinalueisiin investoidaan
Taloussuunnitelmakauden 2020–2022 merkittävimpiä investointeja ovat Sipoonlahden koulun laajennusinvestointi ja Nikkilän Sydämen laajennus. Lisäksi kunta investoi erityisesti uusien asuinalueiden infrastruktuuriin.
Kunnan investointeja on järjestelty uudelleen, jotta investointien aiheuttamaa velkaantumista saataisiin vähennettyä. Talman radan eteläpuolen toteuttaminen ja investointien käynnistäminen on päätetty tehdä vasta, kun Kerava–Nikkilä-radan henkilöjunaliikenteen aloittamisesta on saatu päätös.
Säästyneitä resursseja keskitetään Nikkilän yhdyskuntakehittämiseen. Investointien järjestelyistä huolimatta kunnan velkaantuminen tulee kasvamaan noin 140 miljoonaan euroon vuoteen 2022 mennessä.
Talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna bruttoinvestoinnit olisivat 35,2 miljoonaa euroa. Myös nyt suunnitellut investoinnit luovat edellytykset asukasluvun kasvulle noin 600–800 henkilöllä vuosittain.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot