Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
UMK-kilpailun porvoolainen päätuottaja Anssi Autio on luotsannut kilpailua sen alusta asti eli vuodesta 2012.
Yle/Ilmari Fabritius
PORVOO–HELSINKI–TAMPERE Porvoolainen tuottaja Anssi Autio tunnetaan Kultaisella Venlalla vuosina 2022 ja 2023 palkitun Uuden Musiikin Kilpailun perustajana ja päätuottajana.
Ylen tuottama kilpailu huipentuu tämän viikon lauantaina UMK24-tapahtumaan ja -show’hun Tampereen Nokia Arenalla.
Kaikkien aikojen suurinta UMK-show’ta voi seurata kymmenellä kielellä, joista yksi on viittomakieli.
Finaalissa nähdään Cyan Kicks -yhtye, Sexmane, Sara Siipola, Jesse Markin, Windows95man, Sini Sabotage ja Mikael Gabriel x nublu.
Suomi heräsi Lordin jälkeiseen krapulaan
Mutta palataan ajassa 13 vuotta taaksepäin eli hetkeen, kun Yleisradio oli uudistamassa silloisia Suomen euroviisukarsintoja.
– Olin siihen mennessä tuottanut viiden vuoden ajan (2005–2011) Emma-gaalaa ja oli aika vaihtaa duunihommia. UMK kuulosti haasteelliselta ja hyvältä, johon innostuin.
Mikä oli lähtökohta ennen kuin uusi UMK vuonna 2012 starttasi?
– Lähtökohta oli se, että Suomessa oli Lordin jälkeinen krapula.. Myös monessa maassa lähdettiin tekemään asioita eri tavalla. Ruotsissa kansallisen kilpailun uudistus (Melodifestivalen) oli tehty jo 1990-luvun alussa.
Porvoolainen Anssi Autio toimii Kultaisella Venlalla kahdesti palkitun UMK-kilpailun päätuottajana. – Onhan se kiva saada arvostettu palkinto, joka on aina mukava lisä. Kyllähän mieluummin sen miljoona katsojaa otan kuin yhden (palkinnon) käteen laitan, hän tuumaa.
Ilmari Fabritius/Yle
Tänä vuonna ympyrä on sulkeutunut
Mikä oli haastavinta lähteä rakentamaan uusi konsepti?
– Ylipäätään, kun lähtee tekemään muutoksia, syntyy aina myös muutosvastarintaa. Ajatus tuntui kuitenkin uudelta suunnalta mennä eteenpäin, ja sitä on kehitetty erilaisin vaihtoehdoin matkan varrella, Autio kertoo.
Nykyinen kilpailu muistuttaa alkuperäistä UMK-muotoa, joka toteutettiin kuusi kilpailua ja finaali -tyylillä.
– Ympyrä on sulkeutunut, ja kilpailu on myös kasvanut monelta osin.
"Musiikin tekijät ottavat kilpailun tosissaan"
Miten musiikin tekijät ottivat uudistuksen vastaan?
– Yksi isoin muutos oli se, että kilpailu on avoin kaikille riippumatta siitä, että onko levy-yhtiötä tai aiempaa kokemusta musiikin tekemisestä.
Ensimmäisenä vuonna Yle sai lähes 700 biisiä, joka on kaikkien aikojen ennätys. Nyt määrä on vakiintunut noin 400 kappaleeseen.
– Musiikin tekijät ottavat kilpailun tosissaan, ja näyttää siltä, että UMK:sta on tullut valtakunnan kovin hittitehdas.
Onko Käärijän menestys UMK:n historian kovin menestys?'
– Tottakai mittareilla arvioituna kaikkein kovin, mutta aikaisempina vuosina kilpailussa on ollut muun muassa Bess, Erika Vikman, Krista Siegfrids ja Soft Engine.
Myös Käärijä alias Jere Pöyhönen esiintyy lauantaina UMK-show'ssa,
Mikke Pöyhönen
Biisi tarvitsee menestyäkseen sattuman ja oikea-aikaisuutta
Mitä vaatii biisiltä, että se tekee läpimurron?
– Sen, kun tietäisi, niin olisi melkoinen seppä. Aika paljon kyse on sattumasta, mutta se vaatii myös oikea-aikaisuutta.
Esimerkiksi Käärijässä oli onnistuttu välittämään energiaa biisiin, joka ei biisikaavaltaan ole perinteinen.
– Siinä oli jotain uutta, tuttua ja sellaista, joka tuntui siltä, jota vauvasta vaariin kaikki pystyivät diggailemaan.
Aution mukaan UMK on löytänyt paikkansa.
– Talven pimeyteen tarvitaan vähän muutakin kuin hiihtoa. Kilpailu on löytänyt ison yleisön: esimerkiksi Nokia Areenan finaali ja kenraaliharjoitus myytiin loppuun jo ennen kuin oltiin edes yhtään kilpailijaa kerrottu julkisuuteen.
Suomen euroviisupaikasta kilpailevat Cyan Kicks -yhtye, Sexmane, Sara Siipola, Jesse Markin, Windows95man, Sini Sabotage ja Mikael Gabriel x nublu.
Yle
Kilpailijahaku alkaa elo–syyskuussa
Uuden Musiikin Kilpailun kilpailijahaku alkaa elo–syyskuun vaihteessa.
– Silloin saamme biisit, joista seuraavan parin–kolmen viikon aikana on karsiutunut joukko, joka haastatellaan ja käydään läpi heidän vuosikelloaan, onko osallistuminen mahdollista esimerkiksi keikkojen kannalta, Anssi Autio kertoo.
– Aika moni artisti raivaa yleensä silloin tilaa kalenterista.
Sen jälkeen alkaa tuotanto.
– Ruvetaan tekemään musiikkivideoita ja levy-yhtiöt hoitavat biisit lopullisen kuntoon. Meillä tehdään muita kuvauksia ja suunnitellaan esityksiä sekä tehdään itse tapahtumavalmistelua.
Vuosi on edennyt jouluun, jonka jälkeen julkaistaan ensin artistit.
– Jo vakiintuneeksi tavaksi jo muutaman ajan on muodostunut se, että julkaisemme yhden biisin ja kilpailuvideon päivässä. Siitä menee muutama viikko finaalivaiheeseen.
UMK on koko vuoden jatkuva prosessi
Kansallisesta finaalista tuotantoprosessi etenee Euroviisuihin.
– Tiedossa on muutamia kokouksia EBU:n kanssa, jonka jälkeen jatkuu shown kehitys, pidetään harjoituksia ja valmistaudutaan Euroviisuihin.
Sitten, kun Euroviisut on käyty, alkaa heti seuraavan UMK-kauden suunnittelu ja julkaista säännöt.
– Johtoajatus pitää olla valmiina jo keväällä, jotta palikat ovat valmiina seuraavaksi syksyksi. Heinäkuussa ei tapahdu mitään, jolloin ydinporukka – 5–6 tyyppiä – pitää lomaa..
Loput UMK:n miehistöstä ovat töissä kaksi–kolme kuukautta tuotannon kiireisimpinä aikoina.
UMK-kilpailun vuosikelloa rytmittävät artistien valinnat, kuvaukset ja videojulkistukset.
Yle/Nelli Kenttä
Yleisöäänet ratkaisevat Suomen edustajan
Uuden Musiikin Kilpailun finaalissa on käytössä myös kansainvälinen raati.
– Sen painoarvo pisteissä on vain 25 prosenttia, Meillä se on enemmän suuntaa-antava, mitä ihmiset muualla ajattelevat, ja samalla show-elementti.
Yleisön antamat äänet (75 prosenttia) ratkaisevat sen, mikä kappale lähtee edustamaan maatamme Euroviisuissa.
– Ääniä tulee sekä maksullisina että Yle-sovelluksen kautta maksutta, Autio kertoo.
"Jokaisessa myös lainsäädäntö asettaa rajoja"
Päätuottajan tehtävänä on vastata siitä, keitä projektissa on kaiken kaikkiaan töissä ja että homma menee eteenpäin sääntöjen mukaisesti.
Ylen tuottajana Anssi Aution työhön liittyy toki muutakin yhtiön liittyvää tekemistä monikanavaisesti.
–. UMK:n ympärillä on vierähtänyt nyt 13 vuotta, hän laskeskelee.
Eurovision laulukilpailuista vastaava Euroopan yleisradiounioni (EBU) ei määrittele jäsenmaiden kansallisten kilpailuiden sisältöjä.'
– Biisien tulee olla sellaisia, että ne läpäisevät Euroviisu-säännöstön. Jokaisella maalla on vapaus tehdä omalla tavallaan valintaprosessi.
Valintaa määrittelee myös kunkin maan lainsäädäntö.
– Esimerkiksi Ruotsissa on neljän–viiden viikon kiertue, jonka mahdollistaa se, että heillä on paljon sponsoreita. Sitä meillä ei Ylellä ole mahdollisuutta.
Autio aikoo jatkaa UMK-kilpailun päätuottajana.
– Nyt tätä on kiva tehdä. Tässä on vuosia aikaa korjata "pikkuvikoja". Nyt homma menee eteenpäin hyvällä tahdilla.
UMK-kilpailu palkittiin televisioalan Kultainen Venla -palkinnolla vuonna 2022 ja 2023.
– Onhan se kiva saada arvostettu palkinto, mutta se on sellainen mukava lisä. Kyllähän mieluummin sen miljoona katsojaa otan kuin yhden (palkinnon) käteen laitan. Toki molemmat kelpaavat, Autio sanoo.
UMK tavoittaa eri kanavissa yli kaksi miljoonaa ihmistä, mutta kuukauden keskimääräinen katsojaluku on 1,3–1,4 miljoonaa.
Biisien taso nousee vuosittain
UMK-kilpailun materiaali eli biisit ovat muuttuneet vuosi vuodelta laadukkaammiksi.
– Menneisyydestäkin löytyy hienoja biisejä ja hyviä sävellyksiä. Niiden taso ja tuotanto nousee joka vuosi. Hyvänä esimerkkinä on se, että välttämättä edes kotimaan miksaus riitä, vaan biisejä käytetään maailman parhailla miksaajilla, Anssi Autio.
Hän pitää hienona sitä, että myös levy-yhtiöt ovat tajunneet soundin merkityksen.
– Netissä julkaistujen musiikkivideoiden katselusta kolmannes on ulkomaista. UMK:n suosio ei rajoitu pelkästään Suomeen, vaan on maailmanlaajuista.
Erika Vikman, Kuumaa-yhtye ja Benjamin ottavat lavan haltuun lauantain UMK-jättishow’ssa.
Yle
Faneja on ympäri maailmaa ja fanit ovat aika fanaattisia
Tulevana viikonloppuna Tampereella järjestettävään loppukilpailuun on tulossa väkeä aina Hong Kongista asti.
– Internet on mahdollistanut sen, että ihmiset seuraavat kilpailua. Faneja on ympäri maailmaa ja fanit ovat aika fanaattisia, Autio sanoo.
Päätuottaja ei tunnustaudu Euroviisu-faniksi.
– Lordia katsoimme silloin, kun Lordi voitti Euroviisut (2006). Lapsena olen katsonut mustavalkoisia lähetyksiä, hän sanoo.
Euroviisu-historiaan liittyviin kysymyksiin mies ei ulkomuistista osaa vastata, vaan joutuisi lunttaamaan Wikipediasta.
– Mutta sitä ei sitä työssäni tarvitsekaan. Meiltä löytyvät erikseen ne, jotka tietävät kaiken historiasta
Suomi on osallistunut Euroviisuihin eli Eurovision-laulukilpailuun vuosina 1961–2023 yhteensä 56 kertaa.
FAKTA
Anssi Autio
» Asunut Porvoossa yli 20 vuotta.
» Vaikuttanut media-alalla 1990-luvun alusta asti.
» Aloitti uransa vuosina 1991–1994 paikallisradioissa Uudellamaalla (keravalainen Radio Etelän ääni ja Radio Kolme). Siirtyi vuonna 1994 Ylen Radiomafiaan, jossa ensimmäinen ohjelmansa oli nimeltään Rockmafia, mutta vuonna 1995 perustettu "uuden musiikin erikoisohjelma" UpTeekki oli pääasiallinen työnsä.
» Siirtyi ”Suomen suurimman nuorisomedian”, MTV3:n Jyrkin toimituspäälliköksi vuonna 2000.
» Kirjoittanut kolumneja Iltalehteen ja Rumbaan sekä viikoittaista artikkelia brittiläiseen Fono-julkaisuun vuosina 1998–2001.
» Aloitti Yleisradion nuorten toimituksessa televisiotuottajana vuoden 2001 lopussa. Tuottanut useita musiikki- ja viihdeohjelmia, kuten Emma-gaalaa (2005–2011) ja festivaalitaltiointeja.
»» Katso myös: Lordi ylivoimaiseen voittoon Euroviisuissa 2006
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot