Olen jär­kyt­ty­nee­nä seu­ran­nut Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een suu­ria sääs­tö­suun­ni­tel­mia. On ole­mas­sa ris­ki, et­tä As­ko­lan ter­vey­sa­se­ma sul­je­taan – ja se oli­si silk­ka ka­tast­ro­fi. Yk­sik­kö on elin­tär­keä meil­le as­ko­la­lai­sil­le mut­ta myös Myrs­ky­län ja Puk­ki­lan asuk­kail­le.

Olen asu­nut 25 vuot­ta As­ko­las­sa ja tul­lut yhä riip­pu­vam­mak­si ter­vey­den­huol­los­ta. Tääl­lä olen ai­na saa­nut no­pe­aa, asi­an­tun­te­vaa ja in­hi­mil­lis­tä apua – il­man sitä by­rok­raat­tis­ta hi­taut­ta ja jo­not­ta­mis­ta, jot­ka usein vai­vaa­vat suu­rem­pia yk­si­köi­tä. Hen­ki­lö­kun­taan saa yh­tey­den pu­he­li­mit­se, vas­tas­sa on ai­na ys­tä­väl­li­syys ja kun­ni­oi­tus, ja apu­vä­li­neet­kin saa jous­ta­vas­ti sa­man päi­vän ai­ka­na.

Vaik­ka me ruot­sin­kie­li­set muo­dos­tam­me As­ko­las­sa vain va­jaat nel­jä pro­sent­tia vä­es­tös­tä, olen usein voi­nut käyt­tää äi­din­kiel­tä­ni ter­vey­sa­se­mal­la. Se mer­kit­see niin pal­jon enem­män kuin moni ym­mär­tää.

Nyt hy­vin­voin­ti­a­lue ai­koo ir­ti­sa­noa noin 150 hoi­to­a­lan työn­te­ki­jää mut­ta vain 10 hen­ki­löä hal­lin­nos­ta. Hoi­ta­jien ir­ti­sa­no­mi­nen is­kee suo­raan ydin­toi­min­taan, ja näin suu­ret hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­set te­ke­vät pien­ten yk­si­köi­den yl­lä­pi­don mah­dot­to­mak­si. Voi­si­vat­ko lo­mau­tuk­set ol­la vaih­to­eh­to? Jos to­del­la ha­lu­taan sääs­tää, oli­si jär­ke­vää aloit­taa siel­tä, mis­sä pal­kat ovat kor­ke­am­pia ja sääs­tö­vai­ku­tus suu­rem­pi. Yh­den joh­ta­jan palk­ka vas­taa kah­den sai­raan­hoi­ta­jan palk­kaa.

Sa­maan ai­kaan hy­vin­voin­ti­a­lue jat­kaa kal­lii­den oh­jel­mis­to­jen hank­ki­mis­ta ja kon­sult­tien käyt­tä­mis­tä – kon­sult­tien, joil­la ei ole pai­kal­lis­tun­te­mus­ta. On vai­kea ol­la poh­ti­mat­ta, kuin­ka mo­neen sai­raan­hoi­ta­jan palk­kaa hei­dän las­ku­tuk­sen­sa vas­taa, ja moni näis­tä teh­tä­vis­tä voi­tai­siin hoi­taa omas­sa hal­lin­nos­sa. Lä­hes kol­men vuo­si­kym­me­nen ko­ke­muk­sel­la Por­voon sai­raa­lan joh­don sih­tee­ri­nä tie­dän, mi­ten pal­jon ra­haa voi sääs­tyä, kun us­kal­le­taan ky­see­na­lais­taa, mikä to­del­la on tar­peel­lis­ta.

Väis­tä­mät­tä he­rää ky­sy­mys, mik­si juu­ri pie­net yk­si­köt ovat ai­na kaik­kein haa­voit­tu­vai­sim­pia. Joh­tuu­ko se sii­tä, et­tä us­ko­taan mei­dän ole­van pro­tes­toi­mat­ta? Et­tä mei­tä on lii­an vä­hän, jot­ta sil­lä oli­si mer­ki­tys­tä? Jos As­ko­lan ter­vey­sa­se­ma lak­kau­te­taan, hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta ku­lut­taa ai­kan­sa maan­teil­lä hoi­ta­mi­sen si­jaan. Sa­mal­la asuk­kai­den mat­kat pal­ve­lui­hin pi­te­ne­vät ja suu­rem­pien ter­vey­sa­se­mien jo­not kas­va­vat. Hy­vin­voin­ti­a­lue me­net­tää lä­hei­syyt­tä ja tur­val­li­suut­ta.

As­ko­lan ter­vey­sa­se­man sul­ke­mi­nen oli­si ly­hyt­nä­köis­tä, kal­lis­ta ja sy­väs­ti epä­oi­keu­den­mu­kais­ta mei­tä tääl­lä asu­via koh­taan. Tar­vit­sem­me oman ter­vey­sa­se­mam­me myös tu­le­vai­suu­des­sa.

MAR­GI­TA NYST­RÖM,
AS­KO­LA­LAI­NEN ELÄ­KE­LÄI­NEN