Por­voos­sa on otet­tu käyt­töön 10 mil­joo­nan eu­ron vih­re­än siir­ty­män ra­has­to. Täs­tä on jo ja­et­tu ra­haa eri por­voo­lai­sil­le yri­tyk­sil­le, jot­ka nyt jo­ten­kin ovat tuot­ta­neet vih­re­ää siir­ty­mää. Täl­lä toi­min­nal­la pi­täi­si muut­taa Por­voo hii­li­neut­raa­li­sek­si vuo­den 2030 men­nes­sä tai yri­tyk­set mah­dol­li­ses­ti toi­si­vat tuot­toa ve­roi­na kek­sin­nöil­län­sä.

Tot­ta pu­hu­en täl­lai­set ra­has­tot ovat puu­has­te­lua, jos tätä si­joi­tus­ta pel­käs­tään ver­ra­taan vaik­ka fos­sii­lis­ten ai­nei­den et­si­mi­seen ja tuot­ta­mi­seen käy­tet­tä­vää ra­haa. Yk­si hyvä esi­merk­ki poh­jois­mais­ta löy­tyy Nor­ja, joka on ra­ken­ta­nut hy­vin­voin­tin­sa fos­sii­li­ses­ta ener­gi­a­tuo­tan­nos­ta.

Nor­jas­sa on otet­tu käyt­töön me­rel­lä en­sim­mäi­nen öl­jy­kent­tä vuon­na 1971. Sen odo­tet­tu tuo­tan­to­ai­ka ar­vi­oi­daan kes­tä­vän 2050‑lu­vul­le tai ylit­se. Uu­sia öl­jy- ja kaa­su­kent­tiä val­mis­tel­laan ja van­ho­ja laa­jen­ne­taan, kos­ka Nor­jal­la on me­ri­a­lu­et­ta hal­lin­noi­ta­va­na yli 2 milj. ne­li­ö­ki­lo­met­riä. Tämä alue vas­taa kool­taan yli viit­tä Itä­me­ren alu­et­ta. Vuo­den 2019 jäl­keen me­ri­a­lu­eel­ta on löy­det­ty 19 uut­ta kaa­su­e­siin­ty­mää.

Nor­jan öl­jyn­tuo­tan­to on ol­lut vuo­den 2009 jäl­keen kor­keim­mal­la ta­sol­la. Pel­käs­tään tänä vuon­na Nor­ja in­ves­toi öl­jy- ja kaa­su­tuo­tan­toon noin 25 mil­jar­dia eu­roa, joka on puo­let enem­män kuin Suo­men me­ri­te­ol­li­suu­den vuo­tui­nen lii­ke­vaih­to. Nor­jas­sa öl­jy- ja kaa­su­tuo­tan­to työl­lis­tää noin 220 000 ih­mis­tä ja 500 milj. ta­lout­ta on riip­pu­vai­sia nii­den tuo­tan­nos­ta. Näil­lä lu­ke­mil­la Nor­ja on Eu­roo­pan suu­rin ener­gi­a­toi­mit­ta­ja.

Nor­ja työl­lis­tää myös 200 000 ul­ko­maa­lais­ta, jot­ka ei­vät vi­ral­li­ses­ti asu siel­lä, ja työt­tö­myysp­ro­sent­ti on 2,1 %. Öl­jyn ja kaa­sun hin­ta on ol­lut rau­ha­nai­ka­na ma­ta­la, mut­ta krii­sin ai­ka­na ne nou­se­vat. Esi­mer­kik­si vuo­den alus­ta nou­si mark­ki­na­hin­ta Poh­jan­me­ren öl­jyl­lä (Brent Crude oil) 80 % ja maa­kaa­sul­la (Na­tu­ral Gas EU) 100 %. Suo­mes­sa nämä nou­sut vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si polt­to­ai­nei­den ja ruu­an hin­toi­hin.

Nor­ja on siis tie­nan­nut luon­non­va­roil­lan­sa pal­jon ja tie­naa enem­män, kun maa­il­mal­la on krii­se­jä. Sen osoi­tuk­se­na esi­mer­kik­si Nor­jan elä­ke­ra­has­ton koko on 1800 mil­jar­dia eu­roa. Tämä raha ja­et­tu­na kai­kil­le nor­ja­lai­sil­le, ku­vauk­se­na ne­li­hen­ki­nen per­he sai­si ra­haa 1,2 milj. eu­roa.

Jos Nor­jan öl­jy‑ ja kaa­su­tuo­tan­toa läh­det­täi­siin kor­vaa­maan muul­la ener­gi­al­la, tar­vit­tai­siin ti­lal­le rei­lut 200 huip­pu­mo­der­nia ydin­voi­ma­laa. Nor­jas­sa on jo kat­sot­tu ener­gi­a­tuo­tan­nos­sa tu­le­vai­suu­teen muun mu­as­sa si­joit­ta­mal­la tuu­li­voi­ma­loi­ta me­rel­le, ja sen yh­teis­las­ket­tu teho on 3000 MW. Tämä teho vas­taa Ol­ki­luo­don ydin­voi­ma­lan kol­men yk­si­kön ko­ko­nais­säh­kö­te­hoa.

Mitä Suo­men kan­nat­tai­si sit­ten teh­dä ener­gi­an tuo­tan­non suh­teen? Pa­ras­ta oli­si, kun ei tar­vit­si­si käyt­tää enää lii­ken­tees­sä polt­to­ai­nei­ta. Se pi­täi­si kor­va­ta säh­köl­lä liik­ku­vil­la kul­ku­neu­voil­la, ja suu­ri osa ta­va­ra­lii­ken­tees­tä pi­täi­si siir­tää rau­ta­teil­le kul­je­tet­ta­vak­si. Tämä to­teu­tus vaa­ti­si vain säh­kö­a­jo­neu­vo­jen ve­ro­tuk­sen alen­ta­mis­ta ja edul­li­sen säh­kön­tuo­tan­non li­sää­mis­tä. Muu­ten Nor­ja jat­kaa pors­kut­ta­mis­taan.

ILK­KA LUU­SUA (KOK,),
KAU­PUN­GIN­VAL­TUU­TET­TU,
POR­VOO