Viikon kysymys
A-
A+
Vuonna 1964 valmistuneen siunauskappelin on suunnitellut arkkitehti Olli Kivinen.
Marko Wahlström
ASKOLA, KIRKONKYLÄ Askolan siunauskappeli on suljettu toistaiseksi. Kappelin ovet pysyvät tällä hetkellä visusti säpissä. Näin on kirkkoherra päättänyt.
Modernismia edustava punamullan ja hiilenmustan värinen rakennus nököttää pienen kumpareen päällä suurten honkain keskellä. Loppusyksyn aurinko siivilöityy puiden lomasta ja heittää varjonsa rakennuksen seinään.
Hiljaisuus hautausmaalla on käsinkosketeltava. Tunnelmassa on jotain sanoin kuvaamatonta kauneutta; tuntuu kuin kappeli osaisi aavistaa kohtalonsa.
Askolalaiset Antti Mantere (vas.) ja Jukka Pråhl ihmettelevät sitä, että siunauskappelin nykytilannetta ei ole tarkemmin tutkittu. – Tuntuu siltä, että kappelin mahdollinen purkaminen on tarkoituksenhakuista, Pråhl sanoo.
Marko Wahlström
"Askolalaiset eivät halua mitään luksuskappelia"
Askolalaiset rakastavat kappeliaan, joka ei prameile loistollaan. Rakennus on sointuu hyvin ympäristöönsä, jonka osa se on ollut jo 62 vuotta.
Kappelin tulevaisuudesta on käyty viime keväästä lähtien kiivastakin keskustelua. Sen säilyttämistä puolustavat askolalaiset vaativat, että rakennuksen kunto ja nykyistä edullisemmat korjausvaihtoehdot selvitetään ennen mahdollista purkamista.
Kappelin säilyttämistä puolustavat syntyperäiset askolalaiset Jukka Pråhl ja Antti Mantere katsovat, että rakennuksen mahdolliseen purkamiseen ollaan etenemässä ennen kuin kevyemmät korjausvaihtoehdot on selvitetty riittävästi.
Heidän mukaansa ongelma on ennen kaikkea siinä, että kappelin korjaussuunnitelma on laadittu liian raskaaksi.
– Alkuperäinen korjaussumma oli yli 800 000 euroa ja nyt se on pudonnut reilu 660 000 euroon. Siinäkin on mielestämme edelleen ylimitoitusta, rakennusalan yrittäjä Mantere sanoo.
Mantereen mukaan paikallinen rakennusalan asiantuntija on arvioinut, että kappeli voitaisiin saada toimintakuntoon noin 300 000–400 000 eurolla.
– Askolalaiset eivät halua mitään luksuskappelia. He haluavat säilyttää toimivan kappelin, joka palvelee tarkoitustaan, rakennusalan yrittäjä Mantere sanoo.
Kappelin ulkolaudoitus on silmämääräisesti arvioiden hyvässä kunnossa. Ainoastaan rakennuksen päätyoven oikealla puolella oleva nurkkalaudoitus on päässyt hapertumaan.
Marko Wahlström
Uusia tutkimuksia ennen päätöksiä
Pråhl ja Mantere haluaisivat rakennuksen nykykunnosta tarkempia tutkimuksia ennen lopullisia päätöksiä. He kiinnittävät huomiota muun muassa ilmanvaihtoon, sisäilmaan ja salaojitukseen.
Heidän mukaan esimerkiksi rakennuksen sisäilmaa ei ole tutkittu tavalla, joka antaisi riittävän kokonaiskuvan kappelin tämän hetkisestä tilanteesta.
Polygon Finland Oy toteutti siunauskappelissa sisäilmatutkimuksen 16. huhtikuuta 2025, ja raportti valmistui 8. toukokuuta 2025. Tänä keväänä julkaistun raportin mukaan esimerkiksi kappelin runko ja yläpohja ovat kunnossa.
– Nyt pitäisi päästä tarkistamaan nykytilanne niistä kohdista, joissa tutkimuksia on aikaisemmin tehty. Samalla nähtäisiin, onko tilanne muuttunut. Se olisi tärkeä tieto myös korjausten hinnoittelun kannalta, Pråhl sanoo.
Kappeli on ollut tämän vuoden helmikuusta lähtien poissa käytöstä.
– Rakennuksessa on korjaustarpeita, emmekä vastusta niiden korjaamista. Erityisesti ilmanvaihtoon ja vainajien säilytystiloihin tarvitaan heidän mielestään uudistuksia, Mantere ja Pråhl toteavat.
He kyseenalaistavat kuitenkin sen, pitääkö korjausten olla raportin mukaan suunnitellun laajuisia.
– Kaikki vaihtoehdot pitäisi selvittää. Tämä on iso asia, Mantere sanoo.
Askolan siunauskappelin päätyovesta astutaan eteistilaan, josta aukeaa kirkkotila.
Marko Wahlström
Kirkkovaltuustossa tiukka äänestys
Askola-Pukkilan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti 17. syyskuuta pyytää Museovirastolta lausunnon Askolan siunauskappelin purkamisesta. Päätös syntyi äänin 10–8 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Kokouksessa tehtiin myös vastaesitys, jonka mukaan ennen lopullisia päätöksiä valtuuston käytettävissä pitäisi olla vertailu erilaajuisista ja -kustannustasoisista korjausvaihtoehdoista. Vastaesitys jäi vähemmistöön.
Mantere ja Pråhl tulkitsevat Museoviraston lausunnon pyytämistä merkittävänä askeleena purkamisen suuntaan.
– Jos kappeli haluttaisiin säilyttää, voitaisiin mielestämme ensin jatkaa selvittämistä siitä, millä tavalla korjaus pystyttäisiin tekemään edullisemmin. Tämä vaatisi tarkempia tutkimuksia, Pråhl sanoo.
Kirkkovaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 3. joulukuuta.
– Museoviraston mahdollisen purkupäätöksen jälkeen seurakunnan on haettava Askolan kunnalta lupa rakennuksen purkamiseen. Vasta sen jälkeen kirkkovaltuusto voi tehdä lopullisen päätöksen. Mantere muistuttaa.
Yli 200 nimeä kappelin puolesta
Kappelin kohtalo herätti vastustusta jo keväällä. Mantereen mukaan rakennuksen säilyttämistä puolustavaan nimilistaan kerättiin parissa päivässä noin 210 nimeä.
Rakennuksella on myös henkilökohtainen merkitys monille paikkakuntalaisille.
– Olemme molemmat syntyperäisiä askolalaisia. Meidän suvuistamme siellä on siunattu isovanhempia, vanhempia ja muita sukulaisia. Emme varmasti ole ainoita, joille rakennus on tärkeä, Mantere sanoo.
Rakennus istuu hyvin hautausmaan ympäristöön.
– Kun sitä katsoo nyt tarkemmin, se sopii valtavan hyvin paikalleen. Se on persoonallinen rakennus eikä mielestäni missään tapauksessa elinkaarensa lopussa.
Askolan siunauskappelin vieressä on vainajien säilytystila.
Marko Wahlström
Purkaminen muuttaisi hautausjärjestelyjä
Mantere nostaa esille myös purkamisen käytännön seuraukset.
– Siunaukset siirtyisivät kirkkoon, jonne kulku jyrkkiä portaita pitkin, hän sanoo.
Nykyisessä siunauskappelissa on vainajien säilytystilat. Mantereen mukaan yhtenä vaihtoehtona olisi järjestely, jossa vainajia säilytettäisiin Pukkilassa ja tuotaisiin sieltä siunattaviksi Askolan kirkkoon. Hautaan siirtäminen tapahtuisi tämän jälkeen noin 500 metrin matkan kirkolta hautausmaalle.
Järjestelystä aiheutuisille omaisille nykyistä enemmän kuljetuskustannuksia. Mantereen mukaan hautaustoimistolta saadun arvion mukaan kuljetusten kustannus voisi nousta nykyisestä noin 270 eurosta noin 960 euroon.
– Seurakuntalaisiakin pitäisi ajatella näissä päätöksissä. Kyse on seurakunnan perustehtävään liittyvästä rakennuksesta ja palvelusta, Mantere sanoo.
Askolan siunauskappeli on peruskorjattu vuosina 1984 ja 1998.
Marko Wahlström
Testamenttilahjoitus kiinteistön korjauksiin
Mantere ja Pråhl nostavat keskusteluun Askolan seurakunnan noin neljä vuotta sitten saaman testamenttilahjoituksen. Heidän mukaan noin 270 000 euron testamenttivarat on osoitettu seurakunnan kiinteistöjen korjauksiin.
Mantereen mielestä tämä pitäisi ottaa huomioon, kun arvioidaan seurakunnan mahdollisuuksia kappelin kunnostamiseen.
– Jos tällaisia varoja on olemassa, ei voida vain todeta, ettei korjaamiseen ole rahaa. Ainakin eri vaihtoehdot pitäisi selvittää perusteellisesti.
Pråhl kiteyttää kaksikon tavoitteen siihen, ettei purkamisen kaltaista lopullista ratkaisua tehtäisi ennen uusia selvityksiä.
– Jos kappeli voidaan korjata järkevillä kustannuksilla, se vaihtoehto pitää tutkia kunnolla ennen kuin lähdetään purkamaan. Haluamme edetä myönteisessä hengessä eteenpäin; eikä kyse ole kiusanteosta.
FAKTA
Askolan siunauskappeli
» Siunauskappelin on suunnitellut arkkitehti, yhdyskuntasuunnittelun professori ja kaupunkisuunnittelija Olli Kivinen (1921–1998). Kappeli on valmistunut vuonna 1964, ja sitä on peruskorjattu vuosina 1984 ja 1998.
» Kappelissa on 80 istumapaikkaa viidessä rivissä. Kappelissa on järjestetty siunaustilaisuuksien lisäksi myös konsertteja ja jouluaaton hartaus. Kappelissa on urut.
» Tilaan on esteetön kulkumahdollisuus. WC-tilat sijaitsevat lähellä olevassa huoltorakennuksessa hautausmaan reunalla.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot