LA­PIN­JÄR­VI, POR­LAM­MI Por­lam­mil­la koko ikän­sä asu­nut tak­siy­rit­tä­jä Tuo­mas Vil­lik­ka, 43, is­tah­taa au­ton ra­tin taak­se ja kur­vaa ko­ti­pi­hal­taan lii­ken­tee­seen. Mus­tan­pu­hu­va Mer­ce­des-Benz on näyt­tä­vä nä­kyy pai­kal­li­sel­la ky­lä­tiel­lä pel­to­jen kes­kel­lä. Taus­tal­la siin­tää en­ti­sa­jan maa­seu­dun sym­bo­li – lato.

Au­to­mies aloit­ti tak­siy­rit­tä­jä­nä 20 vuot­ta sit­ten ja os­ti en­sim­mäi­sen au­ton, vuo­den 2004 Nis­san Pri­me­ran, isäl­tään Jou­kol­ta, joka luo­pui tak­siy­rit­tä­jyy­des­tä. Kone- ja au­toin­si­nöö­ri-isän ki­pi­nä tak­si­a­laan syt­tyi, kun hän ajoi vuo­den ver­ran Gö­te­bor­gis­sa mus­tien au­to­jen li­mu­sii­ni­pal­ve­lua.

– Aje­lin pää­sään­töi­ses­ti Por­lam­min ky­län keik­ko­ja, jota myös isä­ni ajoi. Kylä oli vie­lä sil­loin huo­mat­ta­vas­ti elä­väi­sem­pi kuin nyt.

Tak­siy­ri­tys on kas­va­nut hil­jal­leen. Vuon­na 2007 os­tet­tiin uu­si au­to, Kia Ma­gen­tis ja vuon­na 2008 tuli en­sim­mäi­nen Mer­ce­des-Benz.

– Meil­lä oli pit­kään kak­si tak­sia, kun olim­me sil­loi­sen lää­nin­hal­li­tuk­sen alai­sia. Toi­min­ta al­koi Por­lam­min kou­lu- ja Kela-kyy­deis­tä. Kun opin tun­te­maan ih­mi­siä pa­rem­min, kyy­dit laa­je­ni­vat La­pin­jär­ven, Myrs­ky­län ja Art­jär­ven alu­eel­le.

Taksimies Tuomas Villikka on ollut uskollinen Mersulle vuodesta 2008 asti. – Merkin huoltovarmuus pelaa parhaiten ja auton myyntiorganisaatio takseille on ollut hyvä, hän perustelee.

Marko Wahlström

Toi­mi­ni­mes­tä osa­keyh­ti­ök­si

Vil­lik­ka muut­ti yh­ti­ö­muo­don toi­mi­ni­mes­tä osa­keyh­ti­ök­si vuon­na 2012.

– Jat­koim­me edel­leen kah­del­la au­tol­la. Olem­me koko ajan aja­neet yh­teis­kun­nan sote-, Kela- ja kou­lu­kyy­te­jä yk­si­tyis­ten pe­rus­tak­si­kyy­tien li­säk­si. Kou­lu­kyy­te­jä ajam­me tänä päi­vä­nä Lo­vii­sas­sa.

Tak­siy­rit­tä­jä eh­ti saa­da vie­lä kol­man­nen tak­si­lu­van – en­nen kuin ai­em­min lail­la sää­del­ty tak­si­a­la va­pau­tui lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­ri An­ne Ber­ne­rin (kok.) esi­tyk­ses­tä hei­nä­kuun alus­sa 2018.

– Sen jäl­keen ei tar­vin­nut ol­la enää lu­paa jo­kais­ta au­toa koh­ti. Nyt riit­tää, et­tä yri­tyk­sel­lä on yk­si lupa, ei­kä au­to­jen mää­rää ole ra­jat­tu.

Ai­em­min myön­ne­tyt tak­si­lu­vat pe­rus­tui­vat lää­nin­hal­li­tuk­sen tar­ve­har­kin­taan.

– Yrittäjän arjessa ei saa kyynistyä, vaan asenteelta tulee olla positiivinen ja hymyilevä tyyppi. Tässä keitetään niin monessa sopassa, josta byrokratia on yksi vaikea selätettävä tässä maassa. Urani aikana on tullut koko ajan uusia asioita. Muutos on koko ajan jatkuvaa ja arkipäivää, hän sanoo keittiön pöydän äärellä.

Marko Wahlström

"Tak­si oli en­nen yh­tä luo­tet­ta­va kuin po­lii­si"

La­ki­muu­tok­sen myö­tä tak­sien mää­rä li­sään­tyi mer­kit­tä­väs­ti.

– Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja isois­sa kau­pun­geis­sa tak­si­kult­tuu­ri muut­tui ra­jus­ti. Vaik­ka lain­sää­dän­töä kor­jat­tai­siin, ti­lan­ne ei tule enää pa­lau­tu­maan en­nal­leen, Vil­lik­ka us­koo.

– Tak­si oli en­nen yh­tä luo­tet­ta­va kuin po­lii­si, hän si­tee­raa eräs­tä pit­kä­ai­kais­ta asi­a­kas­taan, joka kar­ri­koi ny­ky­ti­lan­net­ta.

Vil­li­kan mu­kaan ih­mi­set saat­toi­vat en­nen van­haan luot­taa pai­kal­li­seen tak­siin jopa niin pal­jon, et­tä us­kal­si­vat jät­tää per­heen las­ten kyy­di­tyk­sen iso­van­hem­mil­le tak­si­kus­kin huo­maan.

– Tänä päi­vä­nä ti­lan­ne ei vält­tä­mät­tä ole enää niin – va­li­tet­ta­vas­ti.

Por­lam­mi­lai­syh­tiö ope­roi seit­se­mäl­lä au­tol­la

Lii­ke­toi­min­nan kan­nal­ta alan va­pau­tu­mi­nen tar­jo­si tak­siy­ri­tyk­sil­le mah­dol­li­suu­den tar­jo­ta asi­ak­kail­le isom­pia ko­ko­nai­suuk­sia.

– Va­ka­va­rai­se­na yri­tyk­se­nä pys­tym­me re­a­goi­maan li­sään­ty­nee­seen ky­syn­tään. Vuo­sien var­rel­la laa­jen­tu­nut yrit­tä­jä­ver­kos­to on tar­jon­nut sii­hen mah­dol­li­suu­den, Vil­lik­ka kiit­tää.

Vuo­den 2018 jäl­keen au­to­jen ko­ko­nais­mää­rä Vil­li­kan­kin yri­tyk­ses­sä on vaih­del­lut ky­syn­nän mu­kaan.

Täl­lä het­kel­lä tak­siy­ri­tys ope­roi seit­se­mäl­lä au­tol­la ja yri­tys työl­lis­tää vii­si va­ki­tuis­ta kul­jet­ta­jaa ja vii­si tuu­raus-/so­pi­mus­kul­jet­ta­jaa.

– Kou­lu­tam­me it­se kaik­ki kul­jet­ta­jam­me. Lo­gis­tiik­kain­si­nöö­rik­si val­mis­tu­va puo­li­so­ni teki opin­näy­te­työ­nään yri­tyk­sel­lem­me pe­reh­dyt­tä­mis­kan­si­on

Yh­ti­ön lii­ke­vaih­to on noin 600 000 eu­roa vuo­des­sa.

– Asi­a­kas­kun­ta kas­voi yri­tyk­sil­lä, jot­ka tar­vit­si­vat tak­si- ja hen­ki­lö­kul­je­tus­pal­ve­lui­ta. Jo sil­loin ajoim­me osan kei­kois­ta pu­vut pääl­lä.

Taksimies Tuomas Villikka istahti tilataksinsa takapenkille yhdessä vanhempiensa, Jouko ja Aino Villikan kanssa. Isä aloitti taksiyrittäjänä Porlammilla vuonna 1991, äiti on ajanut taksia renkinä sekä puolisolle että pojalle.

Marko Wahlström

Tak­siy­ri­tys mu­ka­na Haa­ga-He­li­an mat­kai­lu­hank­kees­sa

Syn­tyi aja­tus ns. mus­tien au­to­jen pal­ve­lus­ta pe­rus­tak­si­kyy­tien rin­nal­le.

– Ryh­dyim­me vuon­na 2019 ra­ken­ta­maan uut­ta brän­diä, Vil­lik­ka Pre­mium, jota on py­rit­ty ke­hit­tä­mään vuo­si toi­sen­sa jäl­keen. Täl­lä het­kel­lä se on ot­ta­nut paik­kan­sa mark­ki­nas­ta. Brän­di ei ole ih­mis­ten saa­vut­ta­mat­to­mis­sa, mut­ta se ta­kaa kou­lu­te­tun kul­jet­ta­jan, hie­non au­ton, vii­mei­sen pääl­le pal­ve­lun ja jous­ta­vuu­den, Vil­lik­ka ku­vai­lee.

Uu­sim­pa­na asi­a­kas­ryh­mä­nä luk­sus­mat­kai­li­jat esi­mer­kik­si In­ti­as­ta ja Af­ri­kas­ta, jot­ka len­tä­vät Suo­meen ja va­raa­vat tila-au­ton esi­mer­kik­si vii­kok­si käyt­töön­sä. Tak­siy­ri­tys on mu­ka­na Haa­ga-He­li­an kes­tä­vän luk­sus­mat­kai­lun osaa­mis­ver­kos­to­hank­kees­sa.

– Mi­nuun voi ot­taa yh­teyt­tä ide­ois­ta, mitä elä­myk­sel­lis­tä maa­seu­dul­la voi ko­kea ja teh­dä kor­ke­an ta­son mat­kai­luun liit­ty­en.

Li­säk­si tak­siyh­ti­ön asi­a­kas­ryh­mä on val­ti­o­val­ta eli se on mu­ka­na val­ti­o­vie­rai­luis­sa.

– Kyy­dit­sem­me myös yri­tys­ten vie­rai­ta len­to­ken­täl­tä ho­tel­liin. Mus­tien au­to­jen bis­nes on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos­sa kump­pa­ni­nam­me on Hel­sin­ki Limo ja Ven­to­nie­mi.

Porlammilainen taksi saattaa nykyisin ajaa Helsingissä intialaista matkailijaa. – Muutos on iso kylätaksitoiminnasta, taksiyrittäjä Tuomas Villikka sanoo.

Marko Wahlström

"Mei­dän pi­tää ol­la saa­ta­vil­la"

Vil­lik­ka ko­kee, et­tä luo­tet­ta­vat kul­je­tus­pal­ve­lut ovat kes­kei­nen osa yh­teis­kun­nan rat­tai­ta.

– Tak­si­a­lan va­pau­tu­mi­nen on kak­si­te­räi­nen miek­ka. Lii­ke­toi­min­nan kan­nal­ta se on ol­lut hyvä, sil­lä toi­mi­joil­la on nyt pe­li­va­raa en­tis­tä enem­män. Mie­kan toi­sel­la puo­lel­la on pe­rus­tak­si­toi­min­nan laa­dun huo­non­tu­mi­nen.

Tä­hän päi­vään tak­siy­ri­tys on sel­vin­nyt asi­ak­kai­den, hy­vien työn­te­ki­jöi­den sekä yrit­tä­jä­ver­kos­ton ja yh­teis­työ­kump­pa­nei­den avul­la.

– Ja jot­ta saam­me asi­ak­kai­ta, mei­dän pi­tää ol­la saa­ta­vil­la – ai­van, ku­ten ruo­ka­kau­pan­kin tu­lee ol­la avoin­na sil­loin, kun ih­mi­set ovat liik­keel­lä, tak­si­mies pai­not­taa.

FAK­TA
Tuo­mas Vil­lik­ka
» Syn­ty­nyt La­pin­jär­ven Por­lam­mil­la 43 vuot­ta sit­ten.
» Työs­ken­te­li ar­mei­jan jäl­keen baa­ri­mik­ko­na Lah­des­sa, kun­nes al­koi aja­maan tak­sia. Aloit­ti tak­siy­rit­tä­jä­nä 1.3.2006.
» Har­ras­taa va­paa-ajal­laan sul­ka­pal­loa, pa­de­lia, len­to­pal­loa ja pyö­räi­lyä sekä mat­kus­te­lee mie­lel­lään.
» Per­hee­seen kuu­luu puo­li­so Hen­na Jo­ki­pii ja 4-vuo­ti­as poi­ka. Li­säk­si Hen­nan 9-vuo­ti­as ty­tär viet­tää vii­kon­lop­pui­sin ai­kaa Por­lam­mil­la.

Aino Villikka on ajanut taksia renkinä sekä puolisolleen Joukolle että pojalleen Tuomakselle.

Marko Wahlström

Ki­pi­nä tak­si­a­laan syt­tyi ta­ka­vuo­si­na Gö­te­bor­gis­sa

LA­PIN­JÄR­VI, POR­LAM­MI Por­lam­mi­lai­nen tak­si­mies Jou­ko Vil­lik­ka työs­ken­te­li vuo­si­na 1988–1990 kau­pal­li­se­na sih­tee­ri­nä suur­lä­he­tys­tös­sä Nai­ro­bis­sa. Kun hän pa­la­si ko­ti­maa­han en­ti­nen työ­suh­de Val­me­til­la oli­si jat­ku­nut.

– Se oli­si edel­lyt­tä­nyt joka ar­ki­päi­vä 100 ki­lo­met­rin työ­mat­kaa men­nen tul­len. Olin sil­loin lä­hes 50-vuo­ti­as.

En­nen en­sim­mäi­sen avi­o­liit­ton­sa lop­pua hän oli vuo­den Gö­te­bor­gis­sa, jos­sa mie­hen nuo­rem­pi ve­li­mies toi­mi si­kä­läi­sen Li­mou­sin Ser­vi­cen joh­ta­ja­na.

– Työs­ken­te­lin kah­des­sa kou­lus­sa ko­ti­kie­len opet­ta­ja­na. Ve­li­poi­ka huo­ma­si, et­tä oli toi­me­ton ja hän ky­syi mi­nua aja­maan pit­kiä Mer­su­ja, kone- ja au­toin­si­nöö­ri­kou­lu­tuk­sen saa­nut mies ker­too.

Vil­lik­ka kyy­dit­ti Ruot­sis­sa muun mu­as­sa Za­rah Le­an­de­ria (1907–1981), Sam­my Da­vis Ju­ni­o­ria (1925–190), John­ny Cas­hia (1932–2003) ja Ken­ny Rod­ger­sia (1938–2020).

– Pää­a­si­as­sa ajot oli­vat kui­ten­kin len­to­ko­ne­mie­his­töä Land­vet­te­rin len­to­ken­täl­tä ho­tel­liin.

Tak­si-isä kou­lut­ti po­jal­le alal­le

Kiin­nos­tus tak­si­au­toi­luun syt­tyi siis ta­ka­vuo­si­na Gö­te­bor­gis­sa.

– Oma tak­si­lu­pa koki vas­tus­tus­ta, vaik­ka po­lii­si ja La­pin­jär­ven kun­ta an­toi­vat puol­ta­van lau­sun­non. Kä­vin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti lää­nin­hal­li­tuk­ses­sa, ja kol­man­nen ker­ran lupa myön­net­tiin, ny­kyi­sin poi­kan­sa hä­tä­a­pu­kus­ki­na toi­mi­va isä ker­too.

Vil­li­kan puo­li­so Ai­no Vil­lik­ka toi­mi mie­hen­sä apu­kus­ki­na ja ajoi kul­jet­ta­ja­na myös po­jal­le, kun hä­nel­le myön­net­tiin toi­nen tak­si­lu­pa vuon­na 2007.

– Toi­sel­le tak­sil­le py­rit­tiin saa­maa pää­a­si­as­sa kou­lu­kyy­te­jä, isän­sä kou­lut­ta­ma tak­siy­rit­tä­jä Tuo­mas Vil­lik­ka sa­noo.
MAR­KO WAHLST­RÖM