Viikon kysymys
A-
A+
Varhaiskasvatuksen hinta oli Itä-Uudenmaan vertailukunnista korkein Lapinjärvellä, 20 020 euroa jokaista 1 –6-vuotiasta lasta kohti. Pornaisissa kustannukset olivat matalimmat, 12 878 lasta kohden.
Arkisto/Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Lasten määrän väheneminen voi nostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannuksia tuntuvasti. Itä-Uudellamaalla suurimmat lapsi- ja oppilaskohtaiset kustannukset löytyvät Lapinjärveltä ja Myrskylästä.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannuksissa on suuria eroja Itä-Uudenmaan kuntien välillä.
Finnish Consulting Groupin (FCG) kokoamien vuoden 2025 kuntatietojen perusteella varhaiskasvatuksen nettokustannus vaihteli Itä-Uudenmaan kahdeksassa tarkastellussa kunnassa noin 15 600 eurosta yli 20 000 euroon 1–6-vuotiasta kohden.
Korkein luku oli Lapinjärvellä, jossa varhaiskasvatuksen nettokustannukset olivat 20 020 euroa 1–6-vuotiasta kohden. Se on yli 8 000 euroa enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin, jossa vastaava kustannus oli lähes 12 000 euroa.
Seuraavaksi korkeimmat luvut löytyvät Loviisasta 17 668 euroa ja Myrskylästä 17 242 euroa. Porvoossa vastaava luku oli 15 920 euroa ja Sipoossa 15 627 euroa.
Alueen matalimmat lapsikohtaiset varhaiskasvatuksen kustannukset olivat Pornaisissa 12 876 euroa, Pukkilassa 13 300 euroa ja Askolassa, jossa kustannus oli 13 880 euroa.
Perusopetuksen kustannuksissa Myrskylä on Itä-Uudenmaan vertailukuntien kallein, 18 886 euroa per oppilas. Kustannuksia nostavat yläkouluopetuksen kotikuntakorvausten merkittävä nousu ja oppilaiden koulukuljetukset Porvooseen. Myrskylällä on itsellään yksi suomenkielinen alakoulu.
Arkisto/Mika Laine
Myrskylässä lapsimäärät ovat kasvussa
Varhaiskasvatuksen kustannusten nousu on valtakunnallinen ilmiö, kun lapsimäärät kunnissa laskevat.
– Kuntien tilanteet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Pelkkä kustannusten vertailu ei siksi kerro koko kuvaa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen osallistumisaste, kunnan lapsimäärän kehitys, palveluverkko, yksiköiden koko ja palvelujen järjestämistapa vaikuttavat siihen, mistä kustannuserot syntyvät, FCG:n johtava asiantuntija Erikka Saastamoinen sanoo.
Myrskylän kunnanjohtaja Esa Ukkola tarjoilee positiivisen uutisen.
– Lapsimäärät ovat meillä alue- ja väestönkehityksen asiantuntija Timo Aron ennustuksia korkeammat, mikä näkyy varhaiskasvatuksen yksikköhinnoissa. Se toisaalta näkyy valtionosuuksiemme kasvuna.
Myrskylän väkiluku on kasvanut suhteellisesti eniten koko Uudellamaalla. Kunnan väkiluku ylitti viime huhtikuussa 1 700 henkilöä.
– Siihen voi olla toisaalta tyytyväinen. Asukasmäärän kasvu näkyy nuorissa ikäluokissa, sillä kuntaan on muuttanut lapsiperheitä. Esimerkiksi väkimäärältään isommissa kunnissa, Hartolassa ja Virolahdella, on vähemmän lapsia kuin meillä.
Myrskylän väkiluvun pohjautuu syntyvyyden kasvuun ja sisäänmuuttoon.
Myrskylä kärjessä perusopetuksessa
Perusopetuksessa kuntien väliset erot ovat vielä suuremmat. Tarkastelluista kunnista korkein nettokustannus oli Myrskylässä 18 668 euroa 7–15-vuotiasta kohden. Manner-Suomen vastaava luku oli 12 456 euroa. Eroa kertyy siis 6 200 euroa.
Perusopetuksen nettokustannusten nousu johtuu yläkoulun kustannustason korotuksesta.
– Se hoituu valtion määrittelemillä kotikuntakorvauksilla, jotka ovat nousseet noin 30 prosenttia. Yläkoulussa oltiin 10 000 euron kieppeillä viisi vuotta sitten ja nyt se huitelee 15 000 eurossa, Myrskylän kunnanjohtaja Esa Ukkola kommentoi.
Myrskylä on vaihtanut koulusopimusta Orimattilasta Porvooseen, joten koulukuljetuskustannuksissa on myös nousua.
– Lisäksi ruotsinkielinen perusopetus on hoidettu kokonaan ala- ja yläkoulun osalta kotikuntakorvauksilla. Sama kustannusvaikutus näkyy myös siellä, Ukkola jatkaa.
Kunnan omassa alakoulussa on tällä hetkellä 108 oppilasta ja yläkoululaisia kunnassa on vähän alle 50 oppilasta.
– Yläkoululaisten määrä nousee ensi vuonna 11 lapsella karvan alle 60 oppilaaseen. Kotikuntakorvaukset tulevat kasvamaan vielä lisää, mikä näkyy kustannuksissa edelleen, Ukkola sanoo.
Kotikuntakorvaus nostaa yläkouluopetuksen kuluja
Kunnat eivät voi vaikuttaa kotikuntakorvaukseen, jonka valtio määrittelee kerran vuodessa.
– Kotikuntakorvaus tarkoittaa käytännössä sitä, kun valtio maksaa kunnalle valtionosuuksia, niin niistä leikataan pois x-määrä euroja per toisella paikkakunnalla opiskeleva nuori. Raha menee opetuksen järjestävälle kunnalle. Meillä yhteistyökumppani on Porvoo.
Kotikuntakorvauksen yksikköhinta perustuu täysin oppilasmääriin.
– Meillä kotikuntakorvaukset alkavat olla miljoonaluokkaa, mutta yläkoulu tuskin pyörisi miljoonalla eurolla kunnan omana toimintana, Ukkola arvioi.
Itä-Uudellamaalla yläkouluja on Porvoon ja Loviisan kaupunkien lisäksi Askolassa, Pornaisissa ja Sipoossa. Lapinjärvi ostaa yläkoulupalvelut Loviisan kaupungilta ja Pukkila tekee kouluyhteistyötä Askolan kanssa.
Myös Loviisassa perusopetuksen kustannukset olivat korkeat, 17 146 euroa 7–15-vuotiasta kohden. Lapinjärvellä kustannus oli 14 324 euroa ja Pornaisissa 13 851 euroa.
Pukkilassa kustannus oli 13 681 euroa, Sipoossa 13 436 euroa ja Porvoossa 13 318 euroa. Tarkastelluista kunnista alhaisin perusopetuksen oppilaskohtainen kustannus oli Askolassa, 13 307 euroa, mutta sekin ylitti hieman Manner-Suomen vertailuluvun.
Verrattuna koko Uudenmaan noin 12 350 euron tasoon kaikki kahdeksan tarkasteltua itäuusmaalaista kuntaa olivat perusopetuksessa sen yläpuolella.
Lapsimäärä näkyy kustannusten taustalla
Finnish Consulting Group nostaa valtakunnallisessa tarkastelussaan keskeiseksi kysymykseksi lasten määrän vähenemisen. Jos päiväkodeista, kouluista ja henkilöstöstä muodostuva palvelurakenne säilyy ennallaan samalla, kun lasten määrä pienenee, kustannus lasta tai oppilasta kohden kasvaa.
Lapinjärvellä 0–6-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 2025 noin 4,2 prosenttia, mikä oli tarkastelluista kunnista pienin osuus. Samaan aikaan kunnan varhaiskasvatuksen kustannus lasta kohden oli kahdeksan kunnan vertailun korkein.
Sipoossa 0–6-vuotiaiden osuus oli puolestaan noin 6,7 prosenttia ja Pornaisissa noin 6,6 prosenttia. Porvoossa osuus oli noin 6,2 prosenttia.
Pieneneviin ikäluokkiin reagoitava ajoissa
FCG arvioi valtakunnallisen kehityksen lisäävän kuntien paineita sopeuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenteita pieneneviin ikäluokkiin.
– Lasten määrän väheneminen ei pienennä kustannuksia samassa suhteessa. Päiväkoteja ja kouluja tarvitaan edelleen, vaikka ryhmät pienenevät. Jos palveluverkko ja toiminnan järjestäminen eivät mukaudu väestökehitykseen, kustannus lasta kohden jatkaa kasvuaan, Finnish Consulting Groupin johtava konsultti Raila Oksanen sanoo..
Itä-Uudellamaalla kysymys konkretisoituu erityisesti Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä, joissa vuoden 2025 lapsi- tai oppilaskohtaiset kustannukset olivat vertailussa korkeita.
– Kustannusten kasvuun voidaan vaikuttaa, mutta pieneneviin ikäluokkiin on reagoitava ajoissa. Olennaista on tarkastella kokonaisuutta ryhmärakenteesta ja henkilöstöstä palveluverkkoon ja johtamiseen. Mitä pidempään rakenteet säilyvät ennallaan lasten määrän vähentyessä, sitä voimakkaammin kustannukset lasta ja oppilasta kohden kasvavat ja päätökset muuttuvat aina vain vaikeammiksi, Oksanen muistuttaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot