Viikon kysymys
A-
A+
Porvoolainen Eija Ericsson pyörittää indie-tekijänä omaa lankavärjäämöä. – Neulekansa liikkuu laajalti, hän sanoo ja selailee maailmalla tunnettua alan ykkösjulkaisua, tamperelaista Laine-lehteä, jossa porvoolaisyritys on nostettu esille.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Porvooseen syntynyt Garnfest on kasvanut muutamassa vuodessa pienestä ideasta nopeasti kehittyväksi käsityötapahtumaksi, joka houkuttelee kävijöitä ympäri Suomea aina Oulua myöten – ja nyt myös ulkomailta. Tapahtuman taustalla on Säie Wool -yrityksen perustaja Eija Ericsson, 45, joka sai idean yllättävällä tavalla.
– Yrittäjälle on vaarallista sairastua – silloin keksii hulluja ideoita, Ericsson naurahtaa.
Keuhkokuume pysäytti arjen, mutta kahdessa päivässä syntyi ajatus tapahtumasta, jonka konsepti oli nopeasti kasassa. Ensimmäisenä vuonna kävijöitä oli noin 400, viime vuonna jo 650 ja nyt kolmannella kerralla tavoitteena on noin 800 kävijää.
– Se on ihan mahdollista, sillä ihmiset tietävät tapahtuman jo paremmin.
Tulevana lauantaina vietetään myös kansainvälistä neulo julkisesti -päivää (knit in public day).
Neulominen muuttui, mutta ei kadonnut
Neulomisen suosio nousi voimakkaasti koronapandemian aikana. Ericssonin mukaan ilmiö ei ole hiipunut, vaan muuttanut muotoaan.
– Ennen äiti tai mummo opetti, tai koulussa opittiin. Nyt katsotaan YouTubesta ja Instagramista. Kuka tahansa voi opetella yksinään, kun ohjeita löytyy kaikkeen.
Digitaalinen murros on avannut harrastuksen uudelle yleisölle ja lisännyt sen saavutettavuutta. Samalla neulominen on muuttunut yksilöllisemmäksi ja visuaalisemmaksi. Käsityö ei kuitenkaan ole kadottanut perusluonnettaan: kyse on edelleen hitaasta tekemisestä ja keskittymisestä.
– Se maadoittaa tässä nopeassa maailmassa. Tehdään käsillä jotain konkreettista.
Indie-tekemistä ja yhteisöllisyyttä
Lankatapahtumia on syntynyt Suomen suurimman, tuhansia alan harrastajia kesäkuun viimeisenä viikonloppuna kokoavan, Jyväskylän neulefestareiden vanavedessä.
Tulevana lauantaina järjestettävän Garnfestin ytimessä ovat niin sanotut indie-tekijät – pienet, itsenäiset toimijat, jotka valmistavat lankoja ja tuotteita käsityönä.
– Ei puhuta isoista teollisista yrityksistä, vaan itsenäisistä tekijöistä.
Tapahtuma tuo yhteen yhdeksän näytteilleasettajaa eri puolilta Suomea. Porvoolaiset toimijat ovat näkyvästi mukana, sillä tapahtuma levittäytyy myös kolmeen keskustan kivijalkaliikkeeseen.
– Haluan, että ihmiset löytävät tekijöitä. Tämä on kotiseuturakkautta, reilu kymmenen vuotta sitten porvoolaistunut Ericsson sanoo.
Sijainti lähellä keskustaa mahdollistaa helpon liikkumisen ja kannustaa kävijöitä tutustumaan kaupunkiin laajemmin.
Yrittäjä Eija Ericsson värjää lankoja oman lankastudionsa takahuoneessa.
Marko Wahlström
Käsinvärjätyn langan kasvutarina
Ericssonin yritys Säie Wool syntyi vuonna 2021 murrosvaiheessa, kun hän pohti työuransa suuntaa. Taustalla hänellä on vaatetusalan koulutus ja täydennyskoulutus, jossa syntyi ajatus omasta liiketoiminnasta.
– Ajattelin ensin teollista lankamerkkiä, mutta totesin nopeasti, että se vaatisi valtavat investoinnit.
Ratkaisuksi löytyi käsinvärjätty lanka, mikä oli pienimuotoisempi ja joustavampi tapa rakentaa yritystä. Alku ei ollut täydellinen.
– Ensimmäisistä langoista tuli aivan hirveitä, Ericsson muistelee silloisen yhtiökumppaninsa Minni Heikkilän kanssa aloittaman yrityksen alkutaivalta.
Vuosien aikana toiminta on kasvanut tasaisesti. Liikevaihto on noussut noin 120 000 euroon vuodessa, ja verkkokauppa tuo asiakkaita myös ulkomailta.
– Kansainvälinen kauppa on nousussa. Se on paikannut kotimaan hiljaisempia kausia.
Tasapainoa laadun ja hinnan välillä
Käsityöalalla yksi keskeinen haaste on raaka-aineiden ja hinnoittelun välinen tasapaino. Säie Wool käyttää muun muassa merinoa, alpakkavillaa, silkkiä ja pellavaa ulkomailta, sillä täysin kotimaisen villan käyttö on haastavaa.
– Suomalainen lanka olisi ihanaa, mutta hinta nousee helposti liian korkeaksi.
Ericsson korostaa, ettei alalla ole yksiselitteistä vastakkainasettelua suurten ja pienten toimijoiden välillä.
– Meitä kaikkia tarvitaan. Eikä kaikki ihmiset voi tehdä kaikkia töitä käsinvärjätystä luksuslangasta.
Ericssonin oma brändi perustuu harmonisiin väreihin ja pysyvään väripalettiin, mikä helpottaa asiakkaiden paluuta tuotteiden pariin ja mahdollistaa lankojen käytön neuleohjeissa.
Valmiiksi värjättyjä lankoja lepäämässä vesihauteessa uunivuoissa lämpökäsittelyn jälkeen.
Marko Wahlström
Neulontaretriitti vastaa luksusmatkailuun
Uusin avaus on kansainväliselle yleisölle suunnattu maamme ensimmäinen neulontaretriitti, joka yhdistää käsityön, luksusmatkailun ja elämykset. Retriitti syntyi Eija Ericssonin ja porvoolaisen neulontaharrastaja, yrittäjä Chita Wahlroosin ideoimana.
Kiinnostus oli välitöntä: 70 prosenttia paikoista varattiin vartissa viime helmikuussa. Osallistujia on 13, joista kymmenen tulee Yhdysvalloista. Lisäksi mukana on osallistujat Luxemburgista, Ranskasta ja Sveitsistä. Ryhmän naiset – alle 30-vuotiaasta yli 60-vuotiaaseen – ovat tavanneet toisensa kertaalleen etäyhteydellä.
– Haluamme tehdä jotain aitoa ja olla heidän suomalaiset neuleystävänsä. Ericsson sanoo.
Viiden yön retriitin ohjelmaan sisältyy majoituksen lisäksi neulontaa ja työpajoja, kaupunkikierroksia Porvoossa ja Helsingissä, saaristoretki Pirttisaareen sekä paikallista ruokakulttuuria. Retriitistä joutui maksamaan huoneesta riippuen 3 500–4 300 euroa.
Retriittiin osallistuvat asiantuntijoina kansainvälisesti tunnetut neulesuunnittelijat Sari Nordlund ja Veronica Lindberg alias Kutova Kika. Tapahtuma alkaa torstaina ja sijoittuu samaan ajankohtaan lauantaisen Garnfestin kanssa.
– Retriitin suosio kertoo kysynnästä. Suomi kiinnostaa matkailumaana ja meidän vahva neuleosaaminen tunnetaan maailmalla, Ericsson kertoo.
Porvoolainen Eija Ericsson muistuttaa, että neulontakansa on tottunut hakemaan elämyksiä pitkienkin matkojen takaa. – Neulomisen suosio ei ole hiipunut, hän sanoo..
Marko Wahlström
Elämyksiä käsityön kautta
Retriitti nojaa vahvasti elämyksellisyyteen – ilmiöön, joka näkyy laajemmin matkailussa. Yhä useampi matkailija etsii kokemuksia, sillä pelkät nähtävyydet eivät enää riitä.
– Ihmiset hakevat elämyksiä ja sellaista, missä saa keskittyä omaan juttuunsa.
Samalla neulominen toimii yhdistävänä tekijänä eri-ikäisille ja eri taustoista tuleville osallistujille.
– Tämä ei ole ikärajoitteinen harrastus. Yksi asia yhdistää meitä kaikkia, 9-vuotiaana ensimmäiset villasukat äitinsä opettamana neulonut Eija Ericsson kertoo.
Sekä Garnfest että retriitti rakentuvat vahvasti Porvoon ympärille. Ericsson korostaa paikallisten yritysten ja palveluiden merkitystä.
– Jos meillä on vaihtoehto, niin totta kai valitaan porvoolainen toimija.
Paikallisuus ei ole pelkkä teema, vaan konkreettinen osa tapahtumien toteutusta. Ericssonin mukaan se tukee alueen elinvoimaa ja rakentaa Porvoosta houkuttelevaa kohdetta myös kansainvälisesti.
Hitaampi tekeminen vastavoimana kiireelle
Neulomisen viehätys perustuu pitkälti sen vastakohtaisuuteen nykymaailman rytmille. Ericsson kutsuu ilmiötä slow fashioniksi.
– Tehdään itselle tai ystäville, silmukka kerrallaan. Lankojen valmistaminen tuottaa hyvää mieltä.
Neulomisen on myös todettu tukevan hyvinvointia: se laskee verenpainetta, rentouttaa, tuottaa endorfiinejä, parantaa keskittymistä ja tarjoaa konkreettisen vastapainon digitaaliselle arjelle.
Perinteisellä käsityöllä on paikka nykyajassa ja jopa kasvava rooli.
– Tämä ala ei ole häviämässä – päinvastoin, Ericsson sanoo.
FAKTA
Garnfestissa mukana:
» Lukiokatu 5–7:n näytteilleasettajat: Eldur Yarns, Jalovilla, Lankastudio Suovilla, Laurelknits, Linkulla Spinneri, Rva Silmusolmu, Saimas Spinnery, Säie Wool, Villisolmu, Vuonue ja Laine Publishing
» Satelliittimyyjät: Marianne’s Mohair (Jokikatu 65), Nappi-Aitta (Jokikatu 35), ja Paperipilvi (Jokikatu 31).
» Tapahtuman herkkutarjoajat: Patisserie Teemu Auran Pullabiili ja Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan jäätelöpyörä (säävarauksella).
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot