Viikon kysymys
A-
A+
– Vierasvenesataman kahvilassa on käynyt porukkaa, vaikka vierasveneiden määrä on romahtanut, satamaisäntä ja kahvilayrittäjä Niclas Mattsson sanoo.
Marko Wahlström
LOVIISA, ALAKAUPUNKI Loviisan vierasvenesataman satamaisäntä ja kahvilayrittäjä Niclas Mattsson, 54, on nähnyt sataman elämää jo yli 30 vuoden ajan. Nyt edessä on jälleen yksi vuosi lisää, mutta pidemmän aikavälin ratkaisua sataman toiminnasta ei ole syntynyt.
Mattssonin laskujen mukaan vierasvenesataman toiminnalle myönnettiin jo kolmannen kerran vuoden jatkoaika.
– Vuosi ainakin mennään näin. Ensi kesä pyörii vierasvenesataman osalta niin kuin tähänkin asti, Mattsson sanoo.
Vuoden jatko tuo hetkeksi rauhaa, mutta Mattssonin mielestä asia pitäisi ratkaista huomattavasti ennen seuraavan veneilykauden alkamista. Nykyinen sopimus päättyy 30. lokakuuta.
– Kyllä tämä pitää ratkaista nyt ihan pikimmiten, jotta kaikki saavat rauhan.
Mattsson toivoo Laivasillan muiden toimijoiden tavoin pidempää sopimusta, sillä lyhyet sopimuskaudet tekevät toiminnan kehittämisestä ja investoinneista vaikeita.
– Eihän kukaan investoi, jos ei sinulla ole aikaa kuolettaa investointia.
Loviisan Laivasilta on kesäkeidas, jonka alueella on kolme kesäravintolaa, vierasvenesataman kahvila, kesäpuoti, näyttelyaitta ja merenkulkumuseo.
Marko Wahlström
Vierasveneitä alle tuhat
Epävarmaan tulevaisuuteen yhdistyy toinen huoli. Vierasveneiden määrä on Mattssonin mukaan vähentynyt merkittävästi muutamassa vuodessa.
Hänen arvionsa mukaan parhaimmat kesät ovat olleet vuodet 2022 ja 2023 sekä 2024, jolloin satamassa kävi noin 1 500 vierasvenettä. Viime vuonna määrä putosi noin 1 200:aan, eikä tänä vuonna päästä enää edes tuhanteen.
– Tämä on kyllä hälyttävää. Vierasvenesatama itsessään on kunnossa. Ainoastaan Laivasillan päälaituri kaipaa vielä kunnostusta.
Mattsson ei usko, että kehitystä voidaan selittää pelkästään esimerkiksi polttoaineen korkealla hinnalla ja heikolla taloustilanteella. Hänen mukaansa taustalla on laajempi elämäntapojen ja sukupolvien muutos.
– Sukupolvi, joka vietti mökkielämää ja veneili, vähenee luonnollisesti. Sitä sukupolvea, joka tulee minun jälkeeni, ei samalla tavalla kiinnosta mökkeily ja veneily.
Veneily on kallis harrastus, mitä se Mattssonin mielestä on ollut aina.
– Polttoaineen hinta ei selitä purjeveneiden vähäistä määrää, hän huomauttaa ja katsoo syksyn viimeisiä veneitä vierasvenelaiturissa.
Loviisan vierasvenesataman kahvilarakennus valmistui viitisen vuotta sitten.
Marko Wahlström
Kahvila ja satama muodostavat kokonaisuuden
Mattsson haluaisi jatkaa sekä kahvilayrittäjänä että vierasvenesataman pitäjänä. Hänen mielestään kahvila ja satamapalvelut muodostavat järkevän kokonaisuuden.
Nykyinen kahvilarakennus on Mattssonin omistuksessa. Hänen mukaansa kaupunki on tarjonnut rakennuksesta 100 000 euroa, mutta hän ei hyväksynyt tarjousta.
– Satatuhatta on liian vähän.
Mattsson kertoo rakennuttaneensa nykyisen kahvilarakennuksen viitisen vuotta sitten. Hän kysyi ennen rakentamista useita kertoja Loviisan kaupungilta, rakennuttaisiko kaupunki uuden rakennuksen vanhan pienen rakennuksen tilalle.
– Se tässä eniten harmittaa, että sitten kun kaikki on valmista, niin ne halutaan lunastaa pois. Sen takia ajauduimme umpikujaan.
Mattsson korostaa kuitenkin, että neuvotteluyhteys kaupungin elinvoimajohtaja Minna Kajasteen kanssa on pysynyt koko ajan hyvänä. Kaupungilla on velvollisuus kilpailuttaa vierasvenesataman ylläpito.
Jos nykyistä kokonaisuutta ei voida jatkaa, yksi Mattssonin esittämistä vaihtoehdoista olisi erottaa vierasvenesataman palvelut kahvilasta.
– Rakentakoot sitten uuden pienen kopin ja eriytetään toiminta, jos siihen mennään. Toki mielelläni jatkaisin vierasvenesatamaa. Satama ja kahvila yhdessä on järkevä kokonaisuus.
”Onhan tämä elämäntapa myös”
Mattssonin mukaan vierasvenesatama ei yksistään yrityksen liiketoimintaa. Nykyisessä sopimusmallissa hän saa sataman tuotoista 60 prosenttia ja kaupungille menee 40 prosenttia. Satamassa on lähes 80 vierasvenepaikkaa.
– Kahvi, pulla ja jäätelö on kannattavampaa bisnestä kuin vierasvenesataman pitäminen.
Satamaisännän työ ei myöskään rajoitu veneiden vastaanottamiseen. Mattsson kuvailee työn olevan kesä–elokuussa lähes ympärivuorokautista. Satamassa huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä sekä vastataan asiakkaiden puheluihin.
– Onhan tämä elämäntapa myös. Täällähän olen ihan koko kesän.
Toiminnalla on myös työllistävä vaikutus. Mattsson kertoo, että hänen lisäkseen töissä on ollut kahdeksan henkilöä, joista kolme on hänen tyttäriään.
Loviisan Laivasillan kehitys alkoi kahvila–ravintola Cafè Saltbodanin perustamisesta vuonna 1986. Ravintola toimii Loviisan vanhassa tulli- ja pakkahuoneessa.
Marko Wahlström
Laivasillalla oli ennen väkeä aamusta iltaan
Yli 30 vuotta vierasvenesatamassa toimineelle Mattssonille veneilyn muutos näkyy erityisen selvästi.
– Olihan se ihan eri meininki 15–25 vuotta sitten. Täällä oli porukkaa aamusta iltaan koko kesän.
Nykyisinkin viikonloput voivat olla vilkkaita, mutta varsinkin arki-illat ovat selvästi rauhallisempia.
– Se on ehkä se, mitä eniten myös kaipaa, että porukkaa olisi enemmän. Harvoin satamasta näkyy mitään negatiivista, ja veneilijät ovat olleet tyytyväisiä.
Epävarmuudesta huolimatta Mattsson kertoo olevansa tyytyväinen siihen, kuinka voimakkaasti ihmiset reagoivat, kun sataman tulevaisuus nousi keskusteluun. Hänen mukaansa loviisalaisten tuki tuntui henkilökohtaisesti merkittävältä.
– Kyllä tässä jopa hieman herkistyy, kun miettii, miten monta ihmistä tämä aktivoi. Kiitän vielä kaikkia ja erityiskiitokset kuuluvat yrittäjät Timothy Kühnille ja Jonas Dufvelinille. Pieni yhteisö pystyy tekemään suuria asioita.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot