Viikon kysymys
A-
A+
Varsinaisena vaalipäivänä Porvoon suomalaisen seurakunnan jäsenet äänestivät tuomiokirkossa sunnuntaimessun jälkeen. Äänestys jatkui tuomiokirkossa iltakahdeksaan asti. Vaalipäivänä ääntään käytti 640 seurakuntalaista. – Olemme kiitollisia, mutta väsyneitä, kirkkoherra Pontus Salmi kertoo.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Maamme suurimman uskonnollisen yhteisön eli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi selvästi edellisistä, vuoden 2022 vaaleista.
Seurakuntavaalien äänestysprosentin lasku näyttäisi nyt taittuneen pitkän laskun jälkeen, sillä äänestysprosentti on laskenut vuodesta 2010 lähtien. Valtakunnallisesti äänestysprosentit nousivat monissa suurissa kaupungeissa. Myös 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti nousi. Se oli nyt 8,6 kun vuoden 2022 vaaleissa jäätiin 6,6 prosenttiin.
Itä-Uudenmaan seurakunnista koko maata (14,1) vilkkaammin äänestettiin Pornaisten (22,9 prosenttia), Askola–Pukkilan (20.9 prosenttia), Myrskylän (20,6 prosenttia) ja Agricolan ruotsalaisessa (15,4) seurakunnassa.
Seurakuntien vaalilautakunnat vahvistavat tuloksensa keskiviikkona 18. marraskuuta. Nyt valitut uudet luottamushenkilöt aloittavat nelivuotisen toimintakautensa heti tammikuussa 2027.
Monissa suurissa kaupungeissa äänestysprosentti nousi vuoden 2022 vaaleihin verrattuna. – Perinteisesti seurakuntavaalien äänestysprosentit ovat vaihdelleet paljon eri puolilla maata. Tämä nähtiin näissäkin vaaleissa, kirkon tutkimusjohtaja Hanna Salomäki kertoo.
Jani Karlsson
Tapa puhua uskonnosta on muuttunut
Kirkon tutkimusjohtaja Hanna Salomäki näkee äänestysprosentin nousun liittyvän myös laajempaan ilmiöön.
– Kiinnostus kirkkoa ja kristinuskoa kohtaan on viime vuosina vahvistunut. Tämä on näkynyt muun muassa rippikouluissa ja seurakuntien jumalanpalveluksissa.
Hänen mukaan ilmiön ohella tapa puhua uskonnosta on muuttunut, ja osallistuminen uskonnolliseen toimintaan on arkipäiväistynyt mediassa.
– Tämäntyyppinen kehitys voi heijastua myös siihen, millä tavalla kirkon toiminnot näyttäytyvät. Tällöin myös seurakuntavaalit näyttäytyvät läheisempänä.
Kirkko kiinnostaa nuoria miehiä ja naisia
Itäisen Uudenmaan jäsenmäärältään suurimman seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi uskoo, että lähidemokratia korostuu koko ajan entistä enemmän.
– Monet päätökset tuntuvat olevan niin kaukana. Lähidemokratiassa keskusteluissa korostuvat ihmisen kokoiset asiat.
Hänen mukaan yleinen kiinnostus kirkkoa ja uskoa kohtaan on kasvanut.
– Nuorten keskuudessa trendi on voimakkaasti muuttunut kymmenessä vuodessa. Kiinnostus uskoa kohtaan alkoi nuorten miesten ilmiönä, mutta se näkyy nyt myös nuorissa naisissa samalla tavalla.
Porvoon suomalaisessa seurakunnassa on tällä vähän reilu 21 000 jäsentä.
– Tällä hetkellä seurakuntaan palaa jäseniä joka viikko. Liittyjiä on ollut monena vuonna enemmän kuin koskaan. Kirkkoon liittyneiden ja eronneiden suhde on kaventunut, Salmi kertoo.
"Anna äänesi kuulua – Gör din röst hörd", oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaalislogan. Seurakuntalaisten ääni kuului, sillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti äänestysprosentit nousivat edellisvaaleista.
Marko Wahlström
Porvoossa äänesti yhteensä yli 3 300 seurakuntalaista
Seurakuntavaaleissa annettiin tänä vuonna Porvoon suomalaiseen seurakuntaan yhteensä 2 043 ääntä eli 11,7 prosenttia äänioikeutetuista seurakunnan jäsenistä äänesti.
– Iso kiitos kuuluu niin vaalilautakunnalle kuin työntekijöille. Meillä oli tänä vuona tosi paljon mahdollisuuksia ennakkoäänestykseen ja Äänijuhla-tapahtuma keräsi kirkonmäelle yhteensä noin 700 ihmistä.
– Iloitsemme myös siitä, että meillä oli reilusti ehdokkaita molemmissa vaaleissa. Kiitos kuuluu myös kaikille äänestäjille! Salmi jatkaa.
Vaalit ovat merkittävä rupeama, joka huipentui äänten laskentaan sunnuntai-iltana..
– Perjantaina meni kuusi tuntia ja 40 minuuttia ennakkoäänten käsittelyyn. Niiden laskenta aloitettiin ennen vaalien sulkeutumista. Vaalituloksemme valmistui lopullisesti ennen puolta kahtatoista, Salmi kertoo.
Porvoon ruotsalaisessa seurakunnassa ääntään käytti 1 278 jäsentä, joista 234 äänesti varsinaisena vaalipäivänä seurakuntakodissa Lundinkadulla.
– Oli ilahduttavaa, että tänä vuonna äänensä käytti hieman useampi ihminen kuin neljä vuotta sitten. Jokainen ääni on arvokas ja ilmentää sitä demokratiaa ja osallistumista, jotka ovat kirkossamme tärkeitä. Äänestämällä ihmiset osoittavat haluavansa olla mukana muotoilemassa seurakunnan ja kirkon tulevaisuutta,. kirkkoherra Camilla Ekholm sanoo.
Tuomiokirkkoseurakunnassa äänestettiin tänä vuonna vain seurakuntaneuvoston vaalissa. Yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa ehdokkaita oli yhtä monta kuin paikkoja – yhteensä 15 – minkä vuoksi vaali toimitettiin niin sanottuna sopuvaalina.
Porvoon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana nykyisin toimiva rehtori Anna Talvitie sai äänestäjiltä vahvan mandaatin myös tänä vuonna. Hän oli ehdolla molemmissa vaaleissa.
Arkisto/Merja Forsman
Anna Talvitie vaalien äänikuningatar
Porvoon suomalaisen seurakunnan luottamushenkilöpaikkoja tavoitteli 50 ehdokasta neljästä eri ehdokasryhmästä.
Näistä Villiviini keräsi eniten ääniä, seurakuntaneuvoston vaalissa 809 ääntä ja kirkkovaltuuston vaalissa yhteensä 809 ääntä. Koko vaalien suosituin ehdokas oli Anna Talvitie, joka keräsi ehdokasryhmälleen kaikkiaan seurakuntaneuvoston vaalissa 245 ääntä ja yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa 231 ääntä.
Ison määrän ääniä keräsi muun muassa myös agronomi Jorma Anttila, pastori Timo Ågren ja sairaanhoitaja Eeva-Liisa Kangas. Pitkän linjan kunnallispoliitikko, konsultti Jaakko Jalonen tekee vuosien jälkeen paluun seurakunnan luottamustehtävään.
Nuorista ehdokkaista tuli valituksi seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon opiskelijat Sini Kiviniemi ja Casper Nissinen sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon ylioppilas Vili Sundström.
Porvoon ruotsalaisen seurakunnan ääniharavia olivat yliopistolehtori Anna Henning, eläkeläinen Torbjörn Blomqvist, diakoni Paula Westin ja autonkuljettaja Ove Blomqvist.
FAKTA
Näin äänestettiin Itä-Uudellamaalla
» Porvoon suomalainen seurakunta: 11,7 (11,3 vuonna 2002)
» Porvoon ruotsalainen seurakunta: 13,9 (13,4)
» Sipoon suomalainen seurakunta: 8,8 (7,2)
» Agricolan suomalainen seurakunta: 9,0 (7,6)
» Agricolan ruotsalainen seurakunta: 15,4 (12,6)
» Sipoon ruotsalainen seurakunta: 11,7 (11,3)
» Askola–Pukkilan seurakunta: 20.9 (Askola 14,8 ja Pukkila sopuvaalit vuonna 2022)
» Pornaisten seurakunta: 22,9 (13,7)
» Myrskylän seurakunta: 20,6 (20,0)
» Koko maa: 14,1 (12,7 vuonna 2022)
Seurakuntavaalit lukuina:
» Vuoden 2026 vaaleissa valittiin yhteensä 6 300 luottamushenkilöä 329 seurakuntaan. Sopuvaalit järjestettiin 30 seurakunnassa.
» Ehdokkaita oli yhteensä 10 700. Nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli näissä vaaleissa enemmän kuin edellisissä.
» Luottamushenkilöt valitaan kaudelle 2027–2030. He päättävät toiminnan suuntaviivoista, taloudesta ja arjen käytännöistä.
» Valittujen keski-ikä on 57 vuotta. Uusia luottamushenkilöitä on 46,3 prosenttia läpi menneistä.
» Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin 3,5 miljoonaa jäsentä.
»» Porvoon suomalaisen seurakunnan vaalitulokset
»» Porvoon ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan vaalitulokset
»» Kaikkien seurakuntien vaalitulokset löytyvät täältä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot