Viikon kysymys
A-
A+
Seurakuntavaalien vilkas ennakkoäänestys povaa vaaliprosentin hienoista nousua monessa seurakunnassa. Vaalikonedatan perusteella sunnuntaina järjestettävät seurakuntavaalit määrittelevät seurakuntien suuntaa kohti tulevaisuutta. Itäiselläkin Uudellamaalla kahdeksassa seurakunnassa yhdeksästä jäsenmäärä on laskenut viime lopun ja tämän vuoden syyskuun välisenä aikana.
Arkisto/Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit huipentuvat varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 15.11. Silloin kirkon jäsenet voivat äänestää omissa seurakunnissaan. Äänestyspaikat avautuvat kello 11 ja ovat avoinna kello 20 asti.
Vaalien ennakkoäänestysviikon äänestysprosentti nousi hieman edellisvaaleista. Ennakkoon äänestettiin ympäri maatamme 3.–7. marraskuuta.
– Kasvaneita ennakkoäänestyslukuja raportoitiin kautta Suomen. Jos ihmiset lähtevät äänestämään myös vaalipäivänä, saatamme nähdä vaaliprosentin hienoista nousua. Viime vaaleissa ääntään käytti 12,7 prosenttia äänioikeutetuista, projektipäällikkö Annmari Salmela kirkkohallituksesta toteaa.
– Pidän nyt pidettäviä seurakuntavaaleja erittäin tärkeinä seurakuntien demokraattisen päätökseteon kannalta, Porvoon rovastikunnan lääninrovasti, kirkkoherra Juha Ilonen sanoo. Kuva on vuodelta 2017.
Arkisto/Marko Wahlström
Lääninrovasti: "Valittavilla luottamushenkilöillä tärkeä tehtävä seurakunnissa"
Helsingin hiippakuntaan kuuluvien suomen- ja kaksikielisten seurakuntien Porvoon rovastikunnan lääninrovasti, Sipoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juha Ilonen vahvistaa tiedon äänestysaktiivisuuden noususta neljän vuoden takaisista vaaleissa joissakin seurakunnissa.
– Ainakin Askola–Pukkilan seurakunnassa ja Porvoon suomalaisessa seurakunnassa sekä meillä Sipoossa on käynyt äänestämässä ennakkoon hieman edellisvaaleja enemmän seurakuntalaisia, hän sanoo ennakkoäänien laskentatauolla perjantaina alkuillasta.
Sipoon suomalainen seurakunta on jäsenmäärältään itäisen Uudenmaan kolmanneksi suurin seurakunta.
– Meillä on samat kaksi valitsijayhdistystä kuin viimeksi. Tänä vuonna lähetimme ensimmäistä kertaa postitse vaalikirjeen ehdokkaineen, mikä on selvästi helpottanut äänestämistä. Neljä vuotta sitten ennakkoääniä ja vaalipäivän ääniä annettiin yhtä paljon. Mikäli sama kehitys jatkuu odotamme vaaliprosentin kasvua.
Ilonen kuvailee nyt järjestettäviä seurakuntavaaleja demokraattiseksi tavaksi hoitaa seurakuntien yhteisiä asioita.
– On hienoa, että seurakuntalaisista löytyy ehdolle riittävästi ihmisiä, joista äänestäjät löytävät sopivia ehdokkaita. Valittavilla henkilöillä on edessä tärkeä tehtävä varmistaa, että seurakunnilla on riittävät taloudelliset resurssit ja toimia työntekijöiden tukena. Luottamushenkilöillä on tärkeä strateginen tehtävä, lääninrovasti jatkaa.
Kirkkohallituksen projektipäällikkö Annmari Salmela kertoo, että kasvaneita ennakkoäänestyslukuja raportoitiin eri puolilta maatamme.
Sakari Roysko
Porvoossa äänesti ennakkoon lähes 2 400 suomen- ja ruotsinkielistä
Itäisen Uudenmaan suurimman eli Porvoon suomalaisen seurakunnan ehdokkaille annettiin yhteensä 1 343 ennakkoääntä. Kokonaisuutena äänioikeuttaan käytti ennakkoon 8,9 prosenttia kaikista äänioikeutetuista, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa. Lukuun lisätään vielä muualla Suomessa äänestäneiden porvoolaisten äänet, jotka toimitetaan postitse vaalilautakunnalle.
Porvoossa äänestyspaikkoja oli eri puolilla kaupunkia, muun muassa viime perjantai-iltana tuomiokirkolla järjestetyssä Äänijuhlassa, jonka äänestyspisteellä annettiin suomalaiseen seurakuntaan kolmessa ja puolessa tunnissa 96 ääntä.
Porvoon ruotsinkielisessä tuomiokirkkoseurakunnassa annettiin 1 033 ennakkoääntä, mikä on 11,3 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Vuonna 2022 ennakkoon äänesti 10,7 prosenttia seurakuntalaisista.
Äänimäärä oli kuitenkin pienempi kuin vuonna 2022, jolloin vastaavana ajanjaksona annettiin 1 053 ääntä. Äänestäneiden osuus on siis kasvanut, vaikka absoluuttinen määrä onkin laskenut. Tämä johtuu siitä, että seurakunnan äänioikeutettujen määrä on vähentynyt edellisten vaalien jälkeen.
– Olemme erittäin iloisia kaikista niistä, jotka ovat jo äänestäneet vaaleissa ja haluavat olla mukana muokkaamassa seurakunnan toimintaa. Varsinainen vaalipäivä on edessä tänä sunnuntaina, ja toivomme siitä vilkasta, kirkkoherra Camilla Ekholm sanoo.
Porvoon suomalaisen seurakunnan ehdokkaista tuomiokirkkoa kehittäisi jumalanpalveluselämän ja hengellisen toiminnan paikkana, vaikka se rajoittaisi sen käyttöä muunlaisiin tapahtumiin, 45 prosenttia vastaajista.
Arkisto/Mika Laine
Tuomiokirkon kehittäminen ja viestinnän suunnittelu paljastaa näkemyseroja
Seurakuntavaalien vaalikonedata kertoo ehdokkaiden yksimielisyydestä ja yhteisistä arvoista, mutta nostaa myös selkeitä näkemyseroja.
Porvoon suomalaisen seurakunnan ehdokkaista 83,6 prosenttia säästäisi talouden heiketessä mieluummin tiloista kuin henkilöstöstä. Ehdokkaat pitävät seurakunnan tärkeimpinä tehtävinä apua tarvitsevien auttamista, hengellisen elämän tukemista ja ihmisten rinnalla olemista elämän tärkeissä hetkissä.
Myös muutoshalukkuutta löytyy: 75,5 prosenttia suhtautuu myönteisesti perinteisten toimintatapojen uudistamiseen sekä 81,7 prosenttia haluaisi panostaa nykyistä enemmän ihmisten tavoittamiseen verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Porvoon tuomiokirkkoa kehittäisi jumalanpalveluselämän ja hengellisen toiminnan paikkana, vaikka se rajoittaisi sen käyttöä muunlaisiin tapahtumiin, 45 prosenttia vastaajista. Päinvastaista mieltä on 43 prosenttia vastaajista. Ehdokkaista 12 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.
Porvoon suomalaisen seurakunnan viestinnän suunnittelussa ehdokkaiden kannat jakautuvat kahtia: 43 prosenttia vastaajista suuntaisi viestintää ensisijaisesti niiden ihmisten tavoittamiseksi, jotka eivät vielä ole mukana seurakunnan toiminnassa ja sama määrä vastaajia on eri mieltä. Ehdokkaista 14 prosenttia ei osaa vastata kysymykseen.
Porvoon suomalaisen seurakunnan ehdokkaista samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattaa 69,4 prosenttia vastaajista.
Arkisto/Rodeo
Samaa sukupuolta olevien vihkimistä kannattaa 70 prosenttia
Nuoria koskevissa kysymyksissä lähes kaikki Porvoon suomalaisen seurakunnan vastaajat katsovat, ettei maksullisuus saisi olla esteenä nuorten toimintaan osallistumiselle. Yli 90 prosenttia antaisi nuorten vaikuttajaryhmälle läsnäolo- ja puheoikeuden seurakunnan päättävissä elimissä.
Vastauksista selviää, että talouden heiketessä varojen suuntaamista nuorten toimintaan kannattaa 34,7 prosenttia ja vastustaa 40,8 prosenttia ehdokkaista. Lähes neljännes ei osaa ottaa kantaa.
Samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattaa 69,4 prosenttia vastaajista. Opillisen yhteisen linjan tavoittelussa mielipiteet jakautuvat, jos yhteinen linja tarkoittaisi erilaisten näkemysten rajaamista ulkopuolelle.
Ilmastonmuutoksen torjunta ei nouse seurakunnan tärkeimpien perustehtävien joukkoon, mutta 93,8 prosenttia vastaajista kannattaa ympäristövastuullista toimintaa, vaikka se vaatisi muutoksia nykyiseen.
Porvoon seurakuntayhtymän merkittävimpiin tiloihin kuuluvat kirkonmäen tilat, Lundinkadulla sijaitseva seurakuntakoti (kuvassa) ja Näsinmäen hautausmaa.
Arkisto/Mika Laine
Ehdokkaat panostaisivat mieluummin henkilöstöön kuin tiloihin
Porvoon ruotsalaisen tuomioseurakunnan ehdokkaat haluavat asettaa nuoret etusijalle, vaikka se tarkoittaisi muiden toimintojen supistamista.
Yhteensä 75 prosenttia Porvoon ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan ehdokkaista katsoo, että rippikoulutyön tulisi olla yksi seurakunnan tärkeimmistä painopisteistä, vaikka se tarkoittaisi resurssien siirtämistä pois muusta toiminnasta.
Ehdokkaat panostaisivat mieluummin henkilöstöön kuin tiloihin. Jos seurakunnan taloudellinen tilanne heikkenisi, 91 prosenttia ehdokkaista katsoo, että olisi parempi säästää tiloista kuin henkilöstöstä.
Ehdokkaiden välillä on myös arvopohjaisia eroja: 83 prosenttia ehdokkaista on sitä mieltä, että kirkon tulisi varmistaa, että samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton kaikissa seurakunnissa.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on sujunut monessa seurakunnassa edellisvaaleja vilkkaammin.
Jani Karlsson
Vaalikone auttaa ehdokkaan valinnassa
Seurakuntavaalit ovat aina paikalliset vaalit. Vaaleissa voi äänestää vain oman seurakunnan ehdokkaita. Vaalikone auttaa löytämään itselle sopivan ehdokkaan.
Porvoon seurakuntayhtymän suomalaisessa seurakunnassa ehdolla on 50 (49 vastannut vaalikoneeseen) ja ruotsalaisessa seurakunnassa 28 (24 vastannut vaalikoneeseen) ehdokasta.
Sipoon seurakuntayhtymän suomalaisessa seurakunnassa ehdolla on 29 (28 vastannut vaalikoneeseen) ja ruotsalaisessa seurakunnassa 17 (15 vastannut vaalikoneeseen) henkilöä.
Loviisanseudun seurakuntayhtymän (Loviisa ja Lapinjärvi) Agricolan suomalaisessa seurakunnassa ehdolla on 18 (13 vastannut vaalikoneeseen) ja ruotsalaisessa seurakunnassa 22 (14 vastannut vaalikoneeseen) henkilöä.
Askolan–Pukkilan seurakunnassa ehdolla on 25 (19 vastannut vaalikoneeseen), Pornaisten seurakunnassa 22 (13 vastannut vaalikoneeseen) ja Myrskylän seurakunnassa 16 (9 vastannut vaalikoneeseen) henkilöä.
Itä-Uudenmaan suomen- ja kaksikieliset Porvoon rovastikunnan seurakunnat kuuluvat Helsingin hiippakuntaan, ruotsinkieliset seurakunnat kuuluvat koko maan kattavaan Porvoon hiippakuntaan. Porvoon rovastikunnassa oli viime vuoden lopussa 45 145 jäsentä.
Seurakuntien jäsenmäärät ovat laskeneet kahdeksassa Itä-Uudenmaan seurakunnassa viime vuoden joulukuun lopun ja tämän vuoden syyskuun lopun välisenä ajankohtana. Ainoastaan Sipoon suomalaisessa seurakunnassa jäsenmäärä on nousujohteinen: tammi–syyskuun aikana seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 89 henkilöllä.
Porvoon suomalainen seurakunta on alueen suurin seurakunta ja pienin seurakunta on kaksikielinen Myrskylän seurakunta.
Seurakuntayhtymissä – Porvoossa, Loviisan seudulla ja Sipoossa – toimitettavissa vaaleissa ehdokkaita yhteiseen kirkkovaltuustoon äänestetään valkoisella ja oman kotiseurakunnan seurakuntaneuvostoon oranssilla vaalilipulla. Itäisen Uudenmaan itsenäisissä seurakunnissa eli Askola–Pukkilassa, Myrskylässä ja Pornaisissa toimitetaan vain yhdet vaalit.
Jani Karlsson
Seurakuntavaalien tulokset päivittyvät vaali-iltana
Vaalipäivänä seurakuntalaisilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa vaalin lopputulokseen ja siihen, ketkä päättävät kirkon asioista seuraavien neljän vuoden ajan.
– Jokaisella äänellä on merkitystä, suomalaisen seurakunnan seurakuntasihteeri Greta Sahlberg muistuttaa.
Porvoon suomalaisen seurakunnan jäsenet äänestävät tuomiokirkossa (Kirkkotori 1) kello 11–20 ja Porvoon ruotsalaisen seurakunnan jäsenet äänestävät seurakuntakodin kahviossa (Lundinkatu 5) kello 11–20.
Kirkon viestintä tiedottaa alustavasta valtakunnallisesta äänestysprosentista vaali-iltana. Tulokset päivittyvät seurakuntavaalien verkkosivustolla sitä mukaa, kun seurakunnat julkaisevat tuloksiaan vaalien laskentajärjestelmässä. Seurakuntien vaalilautakunnat vahvistavat seurakuntakohtaiset tulokset viimeistään keskiviikkona 18.11.
Äänestäjä pudottaa äänestyslipun laatikkoon.
Claudia Treuthardt
FAKTA
Seurakuntavaalit 15.11.
» Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta viimeistään 15.11. täyttäneet evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Vaalit järjestetään 329 seurakunnassa. Sopuvaaleihin päädyttiin 30 seurakunnassa.
» Vaaleissa on mukana 11 400 ehdokasta. Luottamushenkilöpaikkoja on jaossa 6 300. Luottamushenkilöt valitaan kaudelle 2027–2030. He äänestävät kirkon ylintä päätösvaltaa käyttävän kirkolliskokouksen maallikkojäsenistä.
» Seurakunnissa, jotka eivät kuulu seurakuntayhtymään, toimitetaan vain yhdet vaalit. Vaaleissa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet.
» Seurakuntayhtymissä on kahdet vaalit, joissa valitaan luottamushenkilöt sekä seurakuntien seurakuntaneuvostoihin että yhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.
» Nuorille on tehty oma vaalikone, joka on Nuori aikuinen vaikuttaa kirkossa -ryhmän (NAVI) sivuilla, jonne pääsee myös seurakuntavaalien vaalikoneesta.
» Äänestyspaikoilla järjestetään perinteinen vaalikeräys, jonka tuotoilla tuetaan lapsia ja nuoria kriisien keskellä Suomessa ja maailmalla.
Vaalien äänestyspaikat Itä-Uudellamaalla:
» Porvoon suomalainen seurakunta: Tuomiokirkko (Kirkkotori 1)
» Porvoon ruotsalainen seurakunta: Seurakuntakodin (Lundinkatu 5) kahvio, 1. kerros
» Agricolan suomalainen seurakunta: Loviisan seurakuntakodin seurakuntasali (Itäinen Tullikatu 6)
» Agricolan ruotsalainen seurakunta: Loviisan kirkko (Brandensteininkatu 2)
» Sipoon suomalainen seurakunta: Kirkonkylän seurakuntatalon iso sali (Iso Kylätie 1)
» Sipoon ruotsalainen seurakunta: Kirkonkylän seurakuntatalo (Iso Kylätie 1)
» Askola–Pukkilan seurakunta: Askolan kirkko (Askolantie 21)
» Myrskylän seurakunta: Myrskylän kirkko (Keskustie 3)
» Pornaisten seurakunta: Seurakuntakeskus (Kirkkopolku 4)
Seurakuntien jäsenmäärät (9/2026)
» Porvoon suomalainen seurakunta: 21 086
» Porvoon ruotsalainen seurakunta: 11 020
» Sipoon suomalainen seurakunta: 9 562
» Agricolan suomalainen seurakunta: 5 746
» Agricolan ruotsalainen seurakunta: 5 165
» Sipoon ruotsalainen seurakunta: 4 890
» Askola–Pukkilan seurakunta: 4 317
» Pornaisten seurakunta: 3 164
» Myrskylän seurakunta: 1 150
» Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Seurakuntavaalit 2022, äänestysprosentit:
» Porvoon suomalainen seurakunta: 11,5
» Porvoon ruotsalainen seurakunta: 13,4
» Sipoon suomalainen seurakunta: 7,2
» Agricolan suomalainen seurakunta: 7,6
» Agricolan ruotsalainen seurakunta: 12,6
» Sipoon ruotsalainen seurakunta: 11,3
» Askolan seurakunta: 14,8
» Pukkilan seurakunta: sopuvaalit
» Pornaisten seurakunta: 13,7
» Myrskylän seurakunta: 20,0
» Lähde: Kirkon tutkimus ja koulutus
»» Seurakuntavaalien kaikki ehdokkaat löytyvät täältä
»» Äänestyspaikat löytyvät täältä
»» Vaalien tulokset julkaistaan verkossa
»» Vaalikoneen voi täyttää verkossa. Vastauksia voi tarkastella analyysityökalun avulla.
//Juttua on täydennetty 13.11.2026 kello 18.53 Porvoon rovastikunnan lääninrovasti, kirkkoherra Juha Ilosen haastattelulla.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot