POR­VOO, FA­GERS­TA Ma­ria Ek­ma­nin run­saas­ti ku­vi­tet­tu kir­ja Por­voon lä­hel­lä si­jait­se­vas­ta Bar­nens Bys­tä il­mes­tyy 12. syys­kuu­ta. Kos­ket­ta­va teos ker­too tu­li­sie­lui­ses­ta Eva Lind­for­sis­ta ja suo­men­ruot­sa­lai­ses­ta yh­teis­pon­nis­tuk­ses­ta, joka muut­ti sa­to­jen vai­ke­as­sa ase­mas­sa ol­lei­den las­ten elä­män.

1900-lu­vun alus­sa te­ol­lis­tu­mi­nen, kau­pun­gis­tu­mi­nen, va­paus­so­ta ja es­pan­jan­tau­ti oli­vat joh­ta­neet sii­hen, et­tä mo­net lap­set Suo­mes­sa eli­vät il­man riit­tä­vää tur­vaa ja huo­len­pi­toa. Las­ten ti­lan­ne kos­ket­ti mo­nia, mut­ta Eva Lind­for­sil­le (1868–1948) pelk­kä myö­tä­tun­to ei riit­tä­nyt. Hän ha­lu­si saa­da ai­kaan to­del­li­sen muu­tok­sen.

Skot­lan­ti­lai­sen las­ten­ky­län in­noit­ta­ma­na Lind­fors teki aloit­teen Bar­nens By -las­ten­ky­län pe­rus­ta­mi­ses­ta Fa­gers­ta­diin Por­voon lä­hel­le. Ky­läs­sä tur­vat­to­mien suo­men­ruot­sa­lais­ten las­ten oli mää­rä saa­da kas­vaa tur­val­li­ses­sa, ruot­sin­kie­li­ses­sä ja mah­dol­li­sim­man ko­di­no­mai­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä. Mat­ka vi­si­os­ta to­del­li­suu­teen oli pit­kä, mut­ta Eva Lind­for­sin lan­nis­tu­mat­to­man si­tou­tu­mi­sen ja ai­nut­laa­tui­sen suo­men­ruot­sa­lai­sen yh­teis­pon­nis­tuk­sen an­si­os­ta suun­ni­tel­mat pys­tyt­tiin to­teut­ta­maan.

Vuo­ri­neu­vos Len­nart Baum­gart­ner ja hä­nen puo­li­son­sa Hjör­dis te­ki­vät rat­kai­se­van lah­joi­tuk­sen. Pre­si­dent­tien puo­li­sot Sig­ne Re­lan­der ja El­len Svin­huf­vud tu­ki­vat toi­min­taa, ja sa­mal­la elin­kei­no­e­lä­män edus­ta­jat, kult­tuu­ri­hen­ki­löt, yh­dis­tyk­set ja yk­si­tyi­set kan­sa­lai­set osal­lis­tui­vat ke­räyk­seen ra­hal­la, työl­lä ja käy­tän­nön avul­la. Bar­nens Bys­tä tuli esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka koko ruot­sin­kie­li­nen Suo­mi pys­tyi yh­dis­tä­mään voi­man­sa yh­teis­kun­nan kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien hy­väk­si.

Maria Ekmanin runsaasti kuvitettu kirja Porvoon lähellä sijaitsevasta Barnens Bystä ilmestyy 12. syyskuuta. Barnens By on ainutlaatuinen osa suomenruotsalaista sosiaalihistoriaa.

Kylä on edel­leen ole­mas­sa. Ny­ky­ään se tar­jo­aa tu­kea ja asu­mis­pal­ve­lu­ja ruot­sin­kie­li­sil­le hen­ki­löil­le, joil­la on ke­hi­tys­vam­ma. Kir­ja ei sik­si kä­sit­te­le ai­no­as­taan Bar­nens Byn his­to­ri­aa, vaan ku­vaa sa­mal­la sa­dan vuo­den ajan­jak­soa suo­ma­lai­ses­sa so­si­aa­li­his­to­ri­as­sa, las­ten­suo­je­lus­sa, kie­li­po­li­tii­kas­sa ja eli­no­lo­suh­tei­den muu­tok­ses­sa.

Kir­jai­li­ja Ma­ria Ek­man on teh­nyt mit­ta­van sa­la­po­lii­si­työn tut­kies­saan his­to­ri­al­li­sia sa­no­ma­leh­ti­ar­kis­to­ja ja mui­ta läh­tei­tä. Kir­jap­ro­jek­tin ai­ka­na hän mat­kus­ti myös Skot­lan­nis­sa si­jait­se­vaan al­ku­pe­räi­seen las­ten­ky­lään. Vie­rai­lun seu­rauk­se­na Suo­men Bar­nens By ja sen skot­lan­ti­lai­nen esi­ku­va Qu­ar­riers sol­mi­vat uu­del­leen yh­tey­den usei­den vuo­si­kym­men­ten jäl­keen.

– Ihai­len sy­väs­ti Eva Lind­for­sin elä­män­työ­tä. Hän an­toi sa­doil­le vai­ke­as­sa ase­mas­sa ol­leil­le lap­sil­le mah­dol­li­suu­den elä­mään erit­täin han­ka­lis­ta läh­tö­koh­dis­ta huo­li­mat­ta. Maa­il­ma tar­vit­si­si edel­leen enem­män hä­nen kal­tai­si­aan ih­mi­siä, joil­la on luon­net­ta, päät­tä­väi­syyt­tä ja ha­lua aut­taa hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­via, Ma­ria Ek­man sa­noo.

Run­saas­ti ku­vi­tet­tu his­to­ri­a­te­os ker­too nai­ses­ta, joka ei tyy­ty­nyt ai­no­as­taan ha­vait­se­maan yh­teis­kun­nal­lis­ta on­gel­maa, vaan päät­ti rat­kais­ta sen. Sa­mal­la kir­ja osoit­taa, kuin­ka pit­kä­jän­tei­syys, va­paa­eh­tois­työ ja yh­tei­nen vas­tuu voi­vat saa­da ai­kaan tu­lok­sia, jot­ka kan­ta­vat su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le.