POR­VOO Ro­bin Rek­ku & Jek­kuor­kes­te­rin jä­se­nil­lä pi­tää kii­ret­tä.

Lo­ka­kuun 21. päi­vä­nä jul­kais­tu Mu­siik­kia kan­sal­le / Var som folk -levy, käyn­nis­ti kier­tu­een, joka kul­kee lop­pu­vuo­den ai­ka­na yli 17 eri paik­ka­kun­nal­la.

Tä­nään ta­ka­na on jo kak­si keik­kaa, vaik­ka kel­lo on vas­ta 12.00.

– Olen rät­ti­vä­sy­nyt, mut­ta on­nel­li­nen, Ro­bin Rek­ku eli To­mas Jär­vi­nen ker­too lou­naan ää­rel­lä.

Robin Rekku esiintyy Porvoossa 6.11. Tuoreella albumilla vierailee useita muusikoita, muun muassa Pasi Hiihtola (huilu), Joel Engvist (viulu), Emilie Adolfsson (koskettimet), Marko Kataja (harmonikka), Patrik Latvala (kontrabasso) sekä Patrik Lax (rummut ja lyömäsoittimet).

Robin Rekku

Kan­san­mu­siik­ki ve­to­aa lap­siin

Or­kes­te­rin kym­me­nes al­bu­mi ja tä­hän men­nes­sä laa­jin kak­si­kie­li­nen jul­kai­su on saa­nut ins­pi­raa­ti­on­sa kan­san­mu­sii­kis­ta. Le­vyl­lä kuul­laan eri­lai­sia ryt­me­jä, me­lo­di­oi­ta ja soit­ti­mia. Jär­vi­sen mu­kaan ta­voit­tee­na on ava­ta uu­del­le kuu­li­ja­su­ku­pol­vel­le ovia kan­san­mu­sii­kin ja akus­tis­ten soit­ti­mien maa­il­maan.

– Olem­me näi­den 14 vuo­den ai­ka­na teh­neet jo yli 100 kap­pa­let­ta ja pop-ral­la­tuk­sia meil­lä on jo vaik­ka kuin­ka. Täl­lä ker­taa ha­lu­sim­me ot­taa mu­siik­kiin vai­kut­tei­ta kan­san­mu­sii­kis­ta, Jär­vi­nen se­lit­tää ja lu­si­koi suu­hun­sa lo­hi­keit­toa.

Re­kul­la on näl­kä.

Kan­san­mu­siik­ki las­ten­le­vyl­lä ei ole si­nän­sä poik­keuk­sel­lis­ta, sil­lä mo­net kan­san­muu­si­kot ovat teh­neet las­ten­le­vy­jä, ja myös mo­net tu­tut las­ten­lau­lut ovat saa­neet ins­pi­raa­ti­on­sa kan­san­mu­sii­kis­ta.

Kan­san­mu­sii­kis­sa on­kin jo­tain sel­lais­ta, mikä ve­to­aa lap­siin.

– Suo­mes­sa on käy­nyt eh­kä vä­hän niin, et­tä luul­laan kai­ken kan­san­mu­sii­kin ole­van “On nei­dol­la pu­na­pau­laa”. Toi­voi­sin, et­tä nämä mei­dän kap­pa­leem­me toi­mi­si­vat lap­sil­le ja per­heil­le int­ro­na kan­san­mu­siik­kiin ja he ta­ju­ai­si­vat, et­tä kan­san­mu­siik­ki voi ol­la jän­nit­tä­vää ja mu­ka­vaa, Jär­vi­nen sa­noo.

Al­bu­mil­la vuo­rot­te­le­vat vauh­dik­kaat kap­pa­leet rau­hal­li­sem­pien keh­to­lau­lu­jen kans­sa, ja mu­ka­na on myös jou­lu- ja uu­den­vuo­de­nai­heis­ta mu­siik­kia.

Eri­tyis­tä le­vyl­lä on myös kak­si­kie­li­syys. Al­bu­mil­la kuul­laan 11 kap­pa­let­ta sekä suo­mek­si et­tä ruot­sik­si.

Tomas Järvinen tietää, mikä lapsiin puree. – Puujalkavitsit, helpot naurut ja ymmärrettävät melodiat. Keikoilla soitettavissa kappaleissa pitää olla jotain, millä osallistaa lapsia: hei-huutoja ja niitä nananaa-kohtia, joita on helppo laulaa mukana.

Merja Forsman

Mu­ka­na pi­tää ol­la sha­la­laa­ta ja na­na­na­naa

Ro­bin Rek­ku & Jek­kuor­kes­te­rin mo­nis­sa kap­pa­leis­sa on pe­da­go­gi­nen ulot­tu­vuus. Niis­sä käy­dään läpi esi­mer­kik­si vii­kon­päi­viä ja nii­den his­to­ri­aa, mut­ta Jär­vi­nen muis­tut­taa, et­tä kai­ken ei tar­vit­se las­ten­mu­sii­kis­sa­kaan ol­la opet­ta­vais­ta.

– Kap­pa­leis­sa pi­tää ol­la myös sha­la­laa­ta ja na­na­na­naa. Ei­vät ai­kui­set­kaan sano, et­tä ”oli­pa hyvä keik­ka, kun opin niin pal­jon uut­ta”. Pi­tää­hän mu­sii­kin ol­la puh­taas­ti haus­kaa­kin, Jär­vi­nen sa­noo.

Mikä sit­ten on lap­sis­ta haus­kaa – mikä up­po­aa?

– Puu­jal­ka­vit­sit, hel­pot nau­rut ja ym­mär­ret­tä­vät me­lo­di­at. Kei­koil­la soi­tet­ta­vis­sa kap­pa­leis­sa pi­tää ol­la jo­tain, mil­lä osal­lis­taa lap­sia: hei-huu­to­ja ja nii­tä na­na­naa-koh­tia, joi­ta on help­po lau­laa mu­ka­na. Jot­kut ku­vit­te­le­vat, et­tä las­ten­lau­lu­ja teh­dään va­sem­mal­la kä­del­lä, mut­ta pää­a­si­as­sa nii­tä mie­ti­tään enem­män, Jär­vi­nen sa­noo.

Kos­ka Ro­bin Rek­ku & Jek­kuor­kes­te­rin ylei­sös­sä on lap­sia ai­na vaip­pai­käi­sis­tä 12-vuo­ti­ai­siin, kap­pa­leis­sa pi­tää ol­la jo­tain kiin­nos­ta­vaa kai­ke­ni­käi­sil­le lap­sil­le, mut­ta niis­sä pi­tää huo­mi­oi­da myös ai­kui­set.

– Ei­vät lap­set it­se lue leh­teä tai kat­so so­mes­ta, et­tä Ro­bin Re­kun keik­ka oli­si tu­los­sa. Kyl­lä se kon­sert­tiin tu­le­mi­nen on van­hem­mas­ta kiin­ni, ja on tyl­sä, jos van­hem­mat ei­vät viih­dy kei­kal­la. Mo­nis­sa kap­pa­leis­sam­me lap­set ja ai­kui­set mo­lem­mat löy­tä­vät jo­tain, mitä hi­hit­tää, Jär­vi­nen ker­too.

Robin Rekku & Jekkuorkesterin tuore levy tarjoilee kansanmusiikin rytmejä kahdella kotimaisella kielellä.

Merja Forsman

Ta­ka­na noin 800 keik­kaa

Koh­ta or­kes­te­ril­la on 15 vuot­ta esiin­ty­mi­siä la­sis­sa, ei­kä tah­ti ole hi­das­tu­mas­sa. Tä­hän men­nes­sä yh­tye on esiin­ty­nyt noin 800 kon­ser­tis­sa eri puo­lil­la Suo­mea.

Yh­tye on pal­kit­tu kak­si ker­taa Em­ma-pal­kin­nol­la, ja vuon­na 2024 Stina Kroo­kin sää­tiö pal­kit­si sen tai­teel­li­ses­ta mo­ni­puo­li­suu­des­ta ja ar­vok­kaas­ta työs­tä.

Jär­vi­sen mu­kaan yk­si suu­rim­mis­ta ins­pi­raa­ti­on läh­teis­tä on ylei­sö: lap­set.

– Ai­kui­sen ylei­sön odo­tuk­set pi­tää ai­na saa­da siel­tä mii­nuk­sen puo­lel­ta ylös, mut­ta lap­set tu­le­vat avoi­me­na, et­tä ”tämä saat­taa ol­la tosi hyvä”. Hei­tä on myös hel­pom­pi saa­da mu­kaan tans­si­maan ja lau­la­maan, Jär­vi­nen sa­noo.

Jos ai­kuis­ta käs­kee tans­si­maan, sitä tus­kin ta­pah­tuu, mut­ta lap­set usein heit­täy­ty­vät ryt­min vie­tä­väk­si.

– Lap­set miet­ti­vät, et­tä ”ai et­tä tans­sia, joo, se­hän voi­si ol­la haus­kaa”. Se vain vaa­tii, et­tä myös minä lii­kun ja tans­sin, muu­ten tans­si lop­puu kes­ken, Jär­vi­nen ker­too.

Hän ker­too, et­tä yh­del­tä 40 mi­nuu­tin kei­kal­ta saat­taa ker­tyä jopa 3000 as­kel­ta. Se se­lit­tää sen, mik­si Jär­vi­nen on ”rät­ti­vä­sy­nyt, mut­ta on­nel­li­nen”.

Robin Rekku & Jekkuorkerin jäsenet ovat kaikki porvoolaisia. Kuvassa Tomas Järvinen ja Henrik Strang.

Merja Forsman

Seu­raa­vak­si jou­lu- ja kant­ri­le­vyä

Nyt käyn­nis­sä on Suo­mi-kier­tue ja seu­raa­vak­si suun­ni­tel­mis­sa kant­ri­le­vy. Täl­lä het­kel­lä yh­tye työs­tää myös tois­ta jou­lu­le­vy­ään.

– Edel­li­sen jou­lu­le­vyn teim­me vuon­na 2012 ja bii­sit ovat jo val­miit, mut­ta tänä vuon­na olem­me teh­neet jo kak­si le­vyä, jo­ten tä­män jul­kai­su ajoit­tuu vuo­del­le 2027, Jär­vi­nen sa­noo ja pyyh­kii suu­pie­len­sä.

On ai­ka kii­tää. Suo­men ar­vos­te­tuim­piin kuu­lu­van las­te­nyh­ty­een täy­tyy jat­kaa mat­kaan­sa.

MER­JA FORS­MAN