Viikon kysymys
A-
A+
Tammenlehvä symboloi vuosien 1939–1945 sotiemme veteraaneja, maanpuolustustahtoa ja perinnettä. – Haluamme vaalia sotaveteraanien, sotainvalidien, lottien ja sotilaspoikien työtä ja muistoa, Tammenlehvän Itä-Uudenmaan perinneyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Ahola (vas.) puheenjohtaja Tomas Määttä sanovat.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Tammenlehvän Itä-Uudenmaan perinneyhdistys naulaa tänä syksynä käyttöön ensimmäisen oman lippunsa, jonka tehtävänä on jatkaa veteraanijärjestöjen vaaliman perinnön näkyvää kuljettamista tuleville sukupolville.
Perinneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tomas Määttä ja varapuheenjohtaja Jouni Ahola muistuttavat, että yhdistys syntyi tarpeesta jatkaa työtä, jota sotaveteraanijärjestöt tekivät vuosikymmenten ajan.
– Tämä on perustettu jatkamaan veteraanien perintöä. Sotaveteraanien, sotainvalidien, lottien ja sotilaspoikien työtä ja muistoa halutaan vaalia myös siinä vaiheessa, kun varsinaiset veteraanijärjestöt ovat lopettaneet toimintansa, viime maaliskuusta lähtien puheenjohtajana toiminut Määttä kertoo.
Yhdistyksen toimialue ulottuu lähes koko Itä-Uudellemaalle. Mukana ovat Porvoo, Loviisa, Sipoo, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila. Toiminta on jaettu paikallistoimikuntiin.
– Jäseniä on hieman yli 160. Osa siirtyi lakkautetuista veteraanijärjestöistä niiden toiminnan päättyessä, mutta kaikkia emme ole tavoittaneet, Määttä sanoo.
Konsertteja, retkiä ja muistotyötä
Yhdistyksen toiminta ei rajoitu juhlallisiin muistotilaisuuksiin. Yhdistys on järjestänyt muutamia konsertteja ja retkiä jäsenille.
Seuraava jäsenmatka suuntautuu Sodan ja rauhan keskus Muistiin Mikkeliin 28. marraskuuta.
– Se on koko päivän retki. Lähtö on aamulla ja kotiin palataan vasta illalla. Mukana on ruokailuja ja kahvitaukoja, Ahola kertoo.
Yhtä tärkeänä yhdistyksessä pidetään arjen perinnetyötä.
– Kunniakäynnit sankarihaudoilla, muistomerkeistä huolehtiminen ja veteraaniperinnetiedon siirtäminen eteenpäin tuleville sukupoville ovat keskeinen osa toimintaamme, Määttä sanoo.
Vaikka veteraanisukupolvi vähenee vuosi vuodelta, yhdistyksessä on edelleen mukana sodan kokenutta väkeä.
– Yhdistyksessä on 11 henkilöä, joilla on veteraanistatus. Määrä luonnollisesti pienenee koko ajan, Ahola kertoo.
Ensimmäinen oma lippu
Yhdistyksen tämän syksyn merkittävin tapahtuma on Porvoossa lauantaina 7. marraskuuta järjestettävä lipunnaulaustilaisuus.
– Tämä on ensimmäinen yhdistyksen oma lippu, joka naulataan käyttöön. Lippua koristaa applikoitu Itä-Uudenmaan vaakuna, jossa on sinisellä kilvellä kolme hopeista liekkiä, Määttä kertoo.
Samassa tilaisuudessa naulataan myös Loviisan paikallistoimikunnan lippu, jossa on kaupungin vaakuna. Osa paikallistoimikunnista on naulannut jo oman lippunsa.
Yhdistyksen päälipun ja myös Loviisan paikallistoimikunnan lipun pohjaväri on valkoinen ja lippua hallitsee keskellä tammenlehväkuvio selkeänä elementtinä.
– Lipun pohjaväri valkoinen symboloi puhtautta sekä alkua ja uuden luomista. Tammi symboloi antiikin mytologioissa järkkymätöntä voimaa, rohkeutta ja urheutta. Suomessa tammenlehvästä tuli myös veteraanisukupolven yhteinen tunnus, ja he ovat kantaneet hopeista tammenlehvää rintapielissään 1980-luvulta lähtien, Määttä jatkaa.
Lipulla on käytännön tehtävä, mutta myös vahva symbolinen merkitys.
– Lipun tarkoitus on ollut aikoinaan johdattaa sotien taistelukentillä joukkoja, Määttä kertoo.
Lippua tullaan käyttämään muun muassa itsenäisyyspäivänä, sankarihautojen muistotilaisuuksissa ja muissa virallisissa tapahtumissa.
Naulauksen jälkeen lippu saa tulikasteensa itsenäisyyspäivän (6.12.) lippumarssilla, jonka jälkeen se on käytössä kansallisena veteraanipäivänä (27.4.) ja kaatuneiden muistopäivänä (16.5.)
Nuoret ratkaisevat perinteen tulevaisuuden
Perinneyhdistyksessä tiedostetaan, että veteraaniperinteen säilyminen riippuu siitä, kiinnostuvatko nuoret siitä.
– Haluamme saada nuoria mukaan toimintaan ja tutustumaan siihen, mistä perinnetyössä on kysymys, Määttä sanoo.
Maanpuolustustahto näyttää Suomessa tällä hetkellä vahvalta, mutta perinnetyö ei ole yhtä tunnettu asia.
– Siinä on vielä tekemistä. Maanpuolustus tunnetaan hyvin, mutta perinneyhdistysten työ on monelle nuorelle vierasta. Kyse on kuitenkin samoista arvoista ja samasta historiallisesta jatkumosta, Tomas Määttä, 40, jatkaa.
Paikallisyhdistysten kattojärjestö Tammenlehvän Perinneliitto tekee yhteistyötä Puolustusvoimien sekä muiden maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen kanssa.
– Sodan kokeneiden sukupolvien ansiosta meillä on maa, jota puolustaa.
Yksi yhdistystoiminnan haasteista on löytää uusia aktiivisia toimijoita.
– Ydinjoukko on usein jäsenenä monessa maanpuolustusjärjestössä. Vaikka se oin haaste, se on toisaalta myös voimavara, Määttä sanoo.
Reservin kersantti Ahola toimii Aliupseeriliiton EVP-yhdistyksen puheenjohtajana sekä Itä-Uudenmaan Sotilaspoikien ja Lottatyttöjen Perinnekillan puheenjohtajana. Reservin yliluutnantti Määttä toimii Loviisan Reservinupseereiden ja Veterantraditionsföreningen i Lovisanejden rf:n puheenjohtajana.
– Uudet jäsenet ovat tervetulleita. Nuorten mukaan saamisessa pitää olla varovainen ja heille täytyy antaa aikaa tutustua toimintaan, Määttä muistuttaa.
Aholalle perinnetyö on tullut verenperintönä, sillä hänen isänsä oli sodassa.
– Itse työskentelin Puolustusvoimissa melkein 30 vuotta. Ensin pääesikunnassa ja puolustusministeriössä siviilivirassa sekä Isosaaren ja Orrengrundin linnakkeella sotilasvirassa, hän kertoo.
Määtälle yhdistyksen tavoitteet ja toimintaperiaatteet ovat tärkeitä asioita, vaikka myöntääkin ajautuneensa luottamustehtäviin..
– Toisaalta perinnetyö on myös kunniavelan maksamista veteraanisukupolvien tekemille uhrauksille, sillä jotkut maksoivat raskaamman hinnan.
Veteraanisukupolvi on tehnyt työnsä.
– Nyt meidän tehtävämme on huolehtia siitä, ettei heidän perintönsä unohdu.
Lipunnaulaustilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki perinneyhdistyksen jäsenet sekä entisten veteraanijärjestöjen ja eri maanpuolustusjärjestöjen jäsenet puolisoineen.
FAKTA
Tammenlehvän Itä-Uudenmaan perinneyhdistys
» Perustettu 18.10.2022.
» Aluevastaavat: Jukka Vähämartti (Lapinjärvi), Hannes Bjurström (Askola), Pentti Fabritius (Pukkila), Tuukka Pontela (Sipoo), Jouni Ahola (Porvoo), Jarkko Törmänen (Loviisa) ja Petri Kymäläinen (Myrskylä).
» Yhdistykseen kuuluu yli 160 jäsentä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot