POR­VOO Ko­me­al­la po­jal­la on ko­mea nimi, Lud­wig. Ni­meen liit­tyy ta­ri­na, mut­ta pa­la­taan sii­hen myö­hem­min.

Nyt Lud­wig, tut­ta­val­li­sem­min "Lud­de", on saa­pu­nut nou­ta­maan an­sait­tua pal­kin­to­aan Päi­vän­sä­de-kil­pai­lus­ta: suu­ren­nok­sen voit­to­ku­vas­taan sekä elo­ku­va­li­put.

Vaik­ka il­ta­päi­vä­vä­sy­mys­tä on il­mas­sa, vuo­den ja kol­me kuu­kau­den ikäi­nen Lud­de on au­rin­koi­sel­la tuu­lel­la.

– Hän on päi­vän­sä­de, lä­hes ai­na yh­tä iloi­nen. Iloi­sem­pi kuin oli­sin iki­nä voi­nut ku­vi­tel­la, et­tä lap­si voi ol­la, ker­too äi­ti Kris­tel Pyn­nö­nen An­ders­son.

– Jo heti aa­mus­ta Lud­den sän­gys­tä kuu­luu nau­ru, kun it­se on vie­lä, et­tä ”hit­to, pi­tää­kö jo he­rä­tä”, isä Ro­bert An­ders­son li­sää.  

Ku­vaus­het­ki oli "mah­ta­va"

Vuo­den voit­ta­jan osal­lis­tu­mi­nen Päi­vän­sä­de-ku­vauk­siin oli sat­tu­maa. Kris­tel oli me­nos­sa Stu­dio Lin­del­liin ot­ta­maan vaa­li­ku­vi­aan, kun hän näki au­las­sa Päi­vän­sä­de-ki­san mai­nok­sen.

– Tuli mie­leen, et­tä Lud­de­han ai­na in­nos­tuu, kun ot­taa ka­me­ran esiin. Täl­lai­set ku­vauk­set oli­si­vat hä­nel­le juu­ri so­pi­vat. Ku­vis­ta voi­si tul­la ai­ka haus­kat, Kris­tel ker­too.

Ku­vaus­het­kes­tä tuli äi­din sa­no­jen mu­kaan ”mah­ta­va”.

– Lud­de to­si­aan oi­kein naut­ti sii­tä! Hän oli ai­van in­nois­saan, vaik­ka sil­loin­kin oli päi­vä­u­nien ai­ka, Kris­tel sa­noo.

Ludwig on luonteeltaan iloinen ja aurinkoinen.

Merja Forsman

Koh­dis­tus­heit­toa

Voit­to­ku­vas­sa Lud­wig kat­soo suo­raan ka­me­raan ja lois­taa koko ole­muk­sel­laan. Sil­mät, suu ja asen­to – kaik­ki nau­ra­vat. Voit­to­ma­te­ri­aa­lia siis!

Kos­ka pai­no­työs­sä sat­tuu jos­kus niin, et­tä pa­pe­ri ei ole ai­van moit­tee­ton­ta, osaan en­sim­mäi­ses­tä ki­sa­mai­nos­ta tuli va­li­tet­ta­vas­ti pai­nos­sa vä­rien koh­dis­tus­heit­toa. Sik­si mai­nos jul­kais­tiin uu­del­leen seu­raa­vas­sa leh­den nu­me­ros­sa ja kisa-ai­ka ve­nyi.

Va­lo­ku­vaa­ja Os­car Lin­dell, Itä­väy­län pää­toi­mit­ta­ja Mika Lai­ne ja Ti-Ti-Nal­len Riit­ta Kor­pe­la pää­si­vät va­lit­se­maan vuo­den 2025 voit­ta­jan 26 ku­van jou­kos­ta en­na­koi­tua myö­hem­min.  

Myös ylei­sö sai ää­nes­tää suo­sik­ki­aan. Ylei­sö­ää­niä ki­sas­sa an­net­tiin yli 1 800 kap­pa­let­ta, ja voit­ta­jak­si nou­si Me­lis­sa Ce­lik.

– Kaik­ki ki­saan osal­lis­tu­neet ovat Päi­vän­sä­tei­tä! Lap­sia on niin iha­na ku­va­ta. Lud­wi­gin kuva va­li­koi­tui voit­ta­jak­si, kos­ka kai­kil­la raa­din jä­se­nil­lä oli hä­nen ku­van­sa vaih­to­eh­to­jen jou­kos­sa. Täs­sä ku­vas­sa on kaik­ki koh­dal­laan: som­mit­te­lu, kat­se­kon­tak­ti ja tun­nel­ma, Pau­lii­na Lin­dell ker­too.   

Ke­vään mit­taan Lud­wi­gin van­hem­mat mel­kein unoh­ti­vat koko ki­san, kun­nes Pau­lii­na soit­ti ker­to­ak­seen ilou­u­ti­sis­ta.

– Se oli ih­meel­li­sen hur­jaa! Ro­bert sa­noo.

– Voi­tos­ta ei saa­nut vie­lä ker­toa muil­le, mut­ta muu­ta­mil­le sil­ti ker­roin. Soi­tin muun mu­as­sa Lud­den kum­mil­le, joka huu­si ilou­u­ti­sen kuul­tu­aan: ”Lud­de har vun­nit” (suom. Lud­de voit­ti). On­nek­si vain kum­min per­he oli sii­nä vie­res­sä, ja he­kin lu­pa­si­vat säi­lyt­tää sa­lai­suu­den, Kris­tel sa­noo.

Pauliina Lindellille Päivänsäde-kuvaukset ovat yksi vuoden kohokohdista. – Lapsia on niin ihana kuvata.

Merja Forsman

Lud­de on ilo­nen pep­pu­kii­tä­jä

Lud­del­la on yk­si eri­koi­suus: pep­pu­kii­to. Stu­dio Lin­del­lin lat­ti­a­pö­lyt­kin saa­vat kyy­tiä, kun fark­ku­pyl­ly viis­tää maa­ta. Vauh­ti on hui­ma.

Vuo­den Päi­vän­sä­de myös ra­kas­taa eläi­miä ja nii­den ään­ten mat­ki­mis­ta.

– Hän pi­tää myös kir­jois­ta, Bab­b­lar­nas­ta ja Aar­ne Al­li­gaat­to­ris­ta ja var­sin­kin sen kir­pus­ta, Kris­tel ker­too.

Nyt­kin stu­di­ol­la on lem­pi­kir­ja, Bab­b­lar­na-kir­ja, mu­ka­na. Sitä Lud­de se­lai­lee kuin vii­sas van­ha ru­noi­li­ja.

Vuoden Päivänsäde on saanut nimensä kuuluisan taiteilijan mukaan.

Merja Forsman

Oli­si­ko mi­kään muu nimi so­pi­nut­kaan! 

Nyt voim­me pa­la­ta sii­hen Lud­den ni­men ta­ri­naan. Kun Kris­tel odot­ti esi­kois­taan, hän kat­soi las­ke­tun ajan aset­tu­van suun­nil­leen sa­mal­le päi­väl­le kuin Ru­ne­ber­gin päi­vä.

– Täh­tä­sim­me sii­hen, kun oli­si haus­ka, jos lap­sem­me synt­tä­ri­nä oli­si li­pu­tus­päi­vä. Sik­si aloim­me kut­sua en­sin las­ta Ru­ne­ber­gik­si, mut­ta kun se ei tun­tu­nut so­pi­val­ta, hä­nes­tä tuli Jo­han Lud­wig ja lo­pul­ta Lud­de, Kris­tel ker­too.

Lud­wig viit­taa siis Por­voon omaan ru­noi­li­jaan, Jo­han Lud­wig Ru­ne­ber­giin, ei esi­mer­kik­si au­rin­ko­ku­nin­kaa­seen. 

Päi­vän­sä­de-Lud­wi­gin syn­ty­mä ei lo­pul­ta osu­nut Ru­ne­ber­gin päi­vään, mut­ta nimi jäi.

– Mi­kään muu ei enää so­pi­nut, mut­ta on­nek­si hän myös näyt­tää Lud­wi­gil­ta, Ro­bert sa­noo.

Ja on­nek­si hän li­säk­si on to­del­la au­rin­koi­nen, sil­lä nyt hän on myös Päi­vän­sä­de.

MER­JA FORS­MAN

»» Tä­män vuo­den Päi­vän­sä­de-eh­do­kas­ku­via pää­see vie­lä se­laa­maan ne­tis­sä pai­van­sa­de.ita­va­y­la.fi