Viikon kysymys
A-
A+
Kirjoittajan mielestä Epoon koulun lakkauttaminen ei ole yhdenvertainen ratkaisu kieliryhmien välillä.
Arkisto/Mika Laine
Epoon koulun jatkosta päätetään keskiviikon 17.6. pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Asian käsittelyssä on noussut esiin useita epäkohtia ja virheitä, jotka haluan tässä nostaa esille kaikille kuntalaisille ja etenkin päättäjille.
Valtuusto päätti maaliskuussa, että kouluverkkoa tarkastellaan kerran valtuustokaudessa uuden strategian valmistelun yhteydessä. Tällöin tarkasteltiin Ilolan koulua. Tästä huolimatta jo huhtikuussa – kaupunkistrategian jo valmistuttua – Epoon koululle annettiin lakkautusesitys. Tässä on käytännössä ohitettu suoraan valtuuston tekemä päätös. Päätöksenteon johdonmukaisuus herättää perusteltuja kysymyksiä.
Kaupungin uudessa strategiassa kärkihankkeeksi nostettiin kylien, maaseudun ja saariston kehittämisohjelma. On ilmeinen ristiriita puhua kehittämisestä samaan aikaan, kun alueen keskeisiä palveluita ollaan lakkauttamassa. Ilman palveluita ei synny elinvoimaa eikä alue kehity, vaan taantuu.
Oppilasennusteet vääristyvät nykykäytännön vuoksi. Suomenkielisiä lapsia ohjataan lähellä olevaan Bjurbölen päiväkotiin, koska Epoon kaksikielinen päiväkoti toimii jo 110 prosentin kapasiteetilla. Koska Bjurböle on ruotsinkielinen päiväkoti, siirtyvät lapset automaattisesti ruotsinkielisen koulupolun ennusteisiin – vaikka tosiasiassa aloittaisivat koulun Epoossa. Tämä vääristää koulujen välisiä vertailuja ja antaa virheellisen kuvan oppilaspohjasta.
Myös esitetyt kuljetuskustannukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Väite vain noin 30 000 euron lisäkuluista, jos Epoo lakkautetaan, ei vastaa todellisuutta. Taksikuljetuksen hinta on saamani tiedon mukaan noin 4–5 euroa kilometriltä, mikä tarkoittaa, että pitkien etäisyyksien saaristo- ja maaseutukuljetukset kasvattavat kustannuksia jyrkästi. Jo yhden oppilaan taksikyyti esimerkiksi Pellinkiin maksaa suunnilleen saman summan, eli noin 30 000 euroa vuodessa. Jos eteläisen alueen lapset pakotetaan keskustan kouluihin, kuljetustarve koskisi käytännössä lähes kaikkia oppilaita. Muuten koulumatka-ajat ylittäisivät lain sallimat rajat. Vaadin realistisia, oikeisiin tietoihin perustuvia laskelmia koulumatkakustannuksista.
Samaan aikaan Grännäsin koulun yhteyteen suunnitellusta lisäsiipimoduulista on saatu tarjous, joka on noin 36 000 euroa vuodessa. Se on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin väitetyt kuljetuskustannusten nousut, jos Epoon koulu lakkautetaan. On aiheellista kysyä: haluaako Porvoo käyttää saman summan kuljetuksiin – käytännössä “savuna ilmaan” – vai panostaa alueeseen, joka on kaavoituksessa priorisoitu ja jonka elinvoimaisuus on koko kaupungin etu? Alueelle on lisäksi valmistumassa lähiaikoina kaavoitettuja tontteja, jotka mahdollistavat noin kahdelle sadalle perheelle tai yksilölle uuden kodin.
Epoon koulun lakkauttaminen ei myöskään ole yhdenvertainen ratkaisu kieliryhmien välillä. Valtuusto päätti aikanaan (5/2017) rakentaa Grännäs skolan, koska alueen ruotsinkielisillä lapsilla olisi ollut kohtuuttoman pitkä koulumatka keskustaan. Sama koskee saman alueen suomenkielisiä lapsia – heidän matkansa ovat yhtä pitkiä.
On myös huomioitava, että molemmat koulut kuuluvat valtion saaristolisän piiriin. Saaristolisä on valtionosuuden taloudellinen korotus, jolla kompensoidaan kunnalle saaristolaisuudesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Se kohdistuu peruspalveluihin, kuten kouluihin ja esimerkiksi niiden pienempiin ryhmäkokoihin. Tätä ei kuitenkaan huomioida lainkaan, kun saaristokoulujen – kuten Epoo ja Grännäs – kustannuksia verrataan keskustan kouluihin. Vuonna 2026 Porvoo saa saaristolisää 560 000 euroa.
Epoon koulun säilyttämisen puolesta ovat vedonneet muun muassa Saaristoasiainneuvottelukeskus (SANK), Porvoon Nuorisovaltuusto ja Etelä-Porvoon paikalliset yhdistykset. SANK on lisäksi esittänyt, että Porvoo selvittäisi kaksikielisen sivistyskeskuksen perustamista Grännäs skolan yhteyteen.
Kysymys ei ole vain yhdestä koulusta. Kyse on arvoista, yhdenvertaisuudesta, inhimillisyydestä ja lapsen edusta, joka ei ole vain suositus, vaan oikeudellinen velvoite – ja joka sitoo kaikkia päätöksentekijöitä. Kyse on myös siitä, uskooko Porvoo omiin strategisiin tavoitteisiinsa myös käytännössä, vai ovatko ne vain kauniita korulauseita.
MALINA PURSIAINEN,
KAUPUNGINVALTUUTETTU (VIHR., SIT),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot