Viikon kysymys
A-
A+
Nuori Panda-härkä muutti Nina Ehrströmin tilalle uuden kodin tarpeessa.
Niki Viheriävaara
PORVOO, HINTHAARA Hinthaarassa Nina Ehrströmin maatilan laitumilla laiduntavat lehmävanhukset Tessa, Ilona ja Maikki sekä nuori härkä Panda.
– Voimme mennä tänne lehmien luokse juttelemaan, jos uskallat, hän naurahtaa. Ja kyllähän minä uskallan.
Lempeät lehmät tulevat heti tervehtimään uutta tuttavuutta ja elättäjäänsä. Panda meinaa olla vähän turhankin innokas puskemisessaan, mutta sekin viestii vain yhdestä asiasta. Sillä on turvallinen olo. Kun tilalla katsoo ympärilleen, voi miltei aistia sen, kuinka onnellisia eläimet ovat saadessaan kelliä alkukesän auringossa. Villasikakolmikko Matilda, Ville ja Mimosa käyskentelevät tyytyväisenä aitauksessaan ja kanalasta kantautuu sieviä munimislauluja. Vain kanalahäkissä seisoskeleva kalkkunakaksikko Samba ja Bossanova tuntuvat olevan jupisevalla tuulella.
– Heitä vähän ärsyttää, kun kalkkunoilla on voimassa ulkonaliikkumiskielto, Ehrström
naurahtaa.
Ehrströmin maatilalla elää tällä hetkellä kolmisenkymmentä eläintä, jotka ovat saaneet
uuden mahdollisuuden elämään. Rescue-eläimistä huolehtimisessa on omat haasteensa, mutta siitä on tullut porvoolaistuneelle helsinkiläiselle elämäntapa. Eläimet ovat kuuluneet Ehrströmin elämään niin kauan kuin hän muistaa. Vaikka lapsuudenkodissa ei ollut suurta eläinlaumaa, kiinnostus eläimiin syntyi jo varhain.
– Olen ollut lapsesta asti eläinrakas. Olen ollut kiinnostunut eläimistä niin kauan kuin muistan, ja kuten monet lapset, pyysin jatkuvasti omia eläimiä, Ehrström kertoo.
Ensimmäisen koiransa hän hankki 13-vuotiaana virolaiselta koiratarhalta. Lisäksi hän pääsi jo nuorena hoitamaan erilaisia eläimiä sukulaisten maatiloilla sekä kotieläinpihalla, jossa hän vietti lähes kaikki koulun jälkeiset iltapäivät. Lehmät tulivat tutuiksi erityisesti Pohjois-Karjalassa sijainneella sukulaisten maitotilalla.
Nina Ehrströmin maatilalla asuu eläimiä, jotka ovat saaneet uuden mahdollisuuden elämään. Ilona-lehmä on oikea halinalle.
Niki Viheriävaara
Nykyinen elämäntapa sai alkunsa vuonna 2019, kun Ehrström muutti koiransa kanssa
maalle.
– Asuin silloin Helsingin Kalliossa ja totesin, että koirani tarvitsee enemmän tilaa. Sitten
ostimme tämän maatilan, hän kertoo.
Aluksi tilalla asui vain koira, mutta pian seuraa tuli lisää. Kaksi kissaa muutti taloon, piharakennuksia ryhdyttiin kunnostamaan eläinten käyttöön ja vähitellen eläinmäärä kasvoi. Nykyään pihapiirissä asuu kolme lehmää, yksi härkä, kolme villasikaa, kaksi kalkkunaa, kanoja, kolme koiraa, kaksi kissaa sekä populaatiosta loukutettuja, pian kotia etsiviä kissoja. Moni eläimistä on tullut tilalle vaikeiden vaiheiden jälkeen. Koirista osa on rescue-koiria Romaniasta, osa suomalaisen eläinsuojelutyön kautta sijoitettuja. Kissat ovat eläinsuojeluyhdistysten kautta tulleita, ja myös kanojen, kalkkunoiden sekä nautojen ja sikojen taustalla on usein tarve uudelle kodille. Lehmät ovat saapuneet tilalle viettämään eläkepäiviään. Härkä Panda puolestaan vältti teurastuksen saatuaan uuden kodin Ehrströmiltä. Villasikojen tarina liittyy tilaan, jossa sikojen pito lopetettiin.
– Ne tulivat tänne jatkamaan elämäänsä, Ehrström tiivistää.
Villasika Matilda ja sen sisarukset Mimosa ja Ville välttyivät teurastukselta, kun Nina Ehrström otti ne asumaan tilalleen.
Niki Viheriävaara
Eläinten auttaminen ei rajoitu omaan kotipihaan. Ehrström tekee vapaaehtoistyötä eläinsuojelun parissa sekä Suomessa että ulkomailla. Erityisen lähellä sydäntä on Romaniassa tehtävä työ kodittomien koirien auttamiseksi.
– Järjestämme muun muassa sterilointeja ja pyrimme näin vähentämään kodittomien koirien
määrää, hän kertoo.
Myös kaikki Ehrströmin kotitilalla asuvat eläimet on steriloitu. Lempeys rescue-eläimiä kohtaan kumpuaakin ajatuksesta, ettei maailmaan tarvitse tuottaa lisää eläimiä, kun jo nyt siellä on paljon niitä, joille ei riitä kotia tai hoivaa.
– Meidän ei tarvitsisi tuottamalla tuottaa enempää eläimiä tänne, Ehrström muistuttaa.
Kaikki alkoi Nina Ehrströmin rakkaudesta koiriin. Nyt Hinthaaran tilalla asuu kolme rescue-koiraa: Roseta, Della ja Aurora.
Niki Viheriävaara
Vaikka eläinten kanssa puuhasteleminen täyttää suuren osan Ehrströmin ajasta, kyse ei
ole liiketoiminnasta. Kaikki kulut maksetaan omasta pussista. Varsinaisen toimeentulonsa Ehrström hankkii sairaanhoitajana, ja hän toimii myös eläinkouluttajana. Kouluttajan roolissa hän auttaa erityisesti koirien käytöshaasteiden ratkaisemisessa.
– En opeta mitään tiettyä lajia, vaan keskityn ongelmakäyttäytymiseen. Jos eläimen kanssa
on haasteita, etsitään niihin ratkaisuja, hän kertoo.
Rescue-eläinten puolestapuhujana Ehrström korostaa, että uuden kodin tarjoaminen on tärkeää eläinsuojelutyötä. Samalla on kuitenkin oltava realisti ja otettava huomioon, että rescue-eläinten mukana saattaa tulla yllättäviäkin haasteita.
– Moni haluaa pelastaa eläimen, mutta siihen liittyy myös vastuuta. Eläimellä voi olla
sairauksia, pelkoja tai puutteellisen sosiaalistamisen aiheuttamia haasteita. Silloin tarvitaan
aikaa, kärsivällisyyttä ja usein myös rahaa, hän sanoo.
Toisaalta rescue-eläin voi olla myös valmis lemmikki. Kaikki kodinvaihtajat eivät tule huonoista oloista, vaan taustalla voi olla esimerkiksi omistajan sairastuminen tai kuolema.
– Monenlaisiin elämäntilanteisiin löytyy sopivia rescue-eläimiä, kunhan etsii rauhassa ja kuuntelee asiantuntijoiden neuvoja.
Tilalla eläinten hyvinvointiin panostetaan paljon. Lehmillä, sioilla ja kanoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti sisä- ja ulkotilojen välillä ympäri vuoden, ja kalkkunakaksikko Samba ja Bossanova lähtevät usein kävelyretkillekin Ehrströmin kanssa. Eläimille pyritään tarjoamaan mahdollisimman luonnollinen elämä, jossa ne voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Arki suuren eläinmäärän kanssa ei kuitenkaan ole aina helppoa.
– Joka päivä tapahtuu jotain yllättävää. Joku on rikkonut jotain, joku on kipeä tai keksinyt
uusia metkuja. Täytyy olla joustava eikä kaikkea voi suunnitella etukäteen, Ehrström
kuvailee.
Kalkkunat Samba (kuvassa) ja Bossanova ovat olleet tyytymättömiä ulosliikkumiskieltoon. Usein ne lähtevät Nina Ehrströmin kanssa kävelyille.
Niki Viheriävaara
Moni ihmettelee, kuinka sairaanhoitaja-eläintenystävän aika riittää kaikkeen. Ehrström ei
kuitenkaan koe elämäntapaansa erityisen raskaaksi.
– Ihmiset kysyvät usein, miten jaksan tai miten uskallan. Mutta kun tämä on oma
elämäntapa, se ei tunnu vaikealta. En esimerkiksi juuri katso televisiota tai vietä aikaa
muualla. Kun kotona on näin paljon tekemistä, ei tarvitse etsiä tekemistä muualta, hän
naurahtaa.
Kari Mutteri niminen kukko ei oikein osaa pitää huolta kanalaumastaan, mutta elää kuitenkin tyytyväistä elämää rescue-kodissaan.
Niki Viheriävaara
Kun alamme ottaa kuvia artikkelia varten, tulee Ilona-lehmä painamaan päänsä Ehrströmin
syliin.
– Ilona on tällainen hali-nalle, hän naurahtaa.
Lehmän halaus kertoo Ehrströmistä enemmän kuin tuhat sanaa. Hän on onnistunut rakentamaan kodistaan kodin myös monelle traagiselta kohtalolta välttyneelle eläimelle. Ehrströmin maatila ei ole nähtävyys eikä kotieläinpuisto, vaan koti eläimille, jotka ovat saaneet mahdollisuuden turvalliseen elämään, joskus ensimmäistä kertaa.
NIKI VIHERIÄVAARA
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot