POR­VOO, KIL­PI­LAH­TI Kil­pi­lah­den ma­te­ri­aa­li­kes­kus Kil­ke ei syn­ty­nyt ker­ral­la, vaan pit­kän ke­hi­tys­työn tu­lok­se­na. Rosk’n Rol­lin toi­mi­tus­joh­ta­ja Vesa Heik­ko­nen hah­mot­taa kaar­ta kaa­to­paik­ka­yh­teis­kun­nas­ta ny­ky­päi­vän kier­to­ta­lou­teen ja sen tu­le­vai­suu­teen.

– Olem­me läh­te­neet liik­keel­le yli­kun­nal­li­se­na or­ga­ni­saa­ti­o­na sil­loin, kun elet­tiin kaa­to­paik­ka­yh­teis­kun­nas­sa. Sil­loin mo­der­nia tek­no­lo­gi­aa oli se, et­tä kaa­to­paik­koi­hin teh­tiin tii­viit poh­jat, et­tei­vät ne vuo­da, Heik­ko­nen ku­vaa ke­hi­tyk­sen al­kua.

2000-lu­vun alus­sa sään­te­ly ki­ris­tyi ja jä­te­huol­lon roo­li al­koi muut­tua. Kään­ne­koh­dak­si Heik­ko­nen nos­taa vuo­den 2007, jol­loin kaa­to­paik­ka­ra­ken­tei­ta kos­ke­vat ase­tuk­set oh­ja­si­vat toi­min­taa ym­pä­ris­tön kan­nal­ta kes­tä­väm­pään suun­taan. Sen jäl­keen ke­hi­tys on ol­lut jat­ku­vaa.

– Loik­ka ei ole ol­lut yk­sit­täi­nen, vaan mo­nien pien­ten as­kel­ten sum­ma. Tä­nään ol­laan täs­sä, mis­sä ol­laan, hän sa­noo.

Lä­hem­mäs ar­kea ja kier­toon

Kes­kei­nen ta­voi­te koko ke­hi­tyk­ses­sä on ol­lut jä­te­huol­lon tuo­mi­nen lä­hem­mäk­si ih­mis­ten ar­kea. Rosk’n Roll on ra­ken­ta­nut laa­jan ver­kos­ton eko­pis­tei­tä, jä­te­a­se­mia ja ke­räys­pis­tei­tä.

– Ha­lu­am­me tuo­da kier­to­ta­lou­den liit­ty­mä asuk­kail­le mah­dol­li­sim­man lä­hel­le ja mah­dol­li­sim­man hel­pok­si, jot­ta se su­jah­tai­si osak­si ar­kea, Heik­ko­nen sa­noo.

Jä­te­huol­to­yh­ti­ön toi­mi­a­lu­eel­la Itä- ja Län­si-Uu­del­la­maal­la toi­mii 15 jä­te­a­se­maa, ja ke­räys kat­taa kaik­ki kiin­teis­töt. Ke­räys teh­dään vä­hä­pääs­töi­sel­lä ka­lus­tol­la, ja ma­te­ri­aa­lit oh­ja­taan jat­ko­kä­sit­te­lyyn yh­teis­työ­kump­pa­neil­le.

Sil­ti haas­tei­ta riit­tää. Se­ka­jät­teen koos­tu­mu­sa­na­lyy­sit pal­jas­ta­vat, et­tä suu­ri osa jät­tees­tä pää­tyy edel­leen vää­rään paik­kaan.

– Noin 80 pro­sent­tia se­ka­jät­tees­tä oli­si sel­lais­ta, joka kuu­lui­si la­ji­tel­tu­na hyö­ty­käyt­töön. Iso osa sii­tä on bi­o­jä­tet­tä ja muo­via, Heik­ko­nen ker­too.

Taus­tal­la ovat sekä asen­teet et­tä käy­tän­nön es­teet.

– Asen­ne­mo­ti­vaa­tio puut­tuu mo­nil­ta, ja jär­jes­tel­mä ei ai­na ole riit­tä­vän lä­hel­lä. Vä­lil­lä ol­laan it­se­kin lais­ko­ja, hän to­te­aa.

Neu­von­taa, pal­ve­lu­ja ja yh­teis­työ­tä

Yh­tiö pyr­kii muut­ta­maan ti­lan­net­ta mo­nin kei­noin. Vies­tin­tä, neu­von­ta ja yh­teis­työ kou­lu­jen ja yh­tei­sö­jen kans­sa ovat kes­kei­siä työ­ka­lu­ja.

– Me teem­me pal­jon yh­teis­työ­tä kou­lu­jen kans­sa ja ol­laan mu­ka­na jo päi­vä­ko­ti-ikäis­ten ar­jes­sa. Tätä pi­tää teh­dä koko ajan, ei­kä tämä työ tule kos­kaan val­miik­si, Heik­ko­nen sa­noo.

Sa­mal­la pal­ve­lu­ja ke­hi­te­tään. Kiin­teis­tö­ke­räyk­sen rin­nal­le on tuo­tu esi­mer­kik­si mo­ni­lo­ke­ro­as­ti­oi­ta oma­ko­ti­ta­loi­hin ja nou­to­pal­ve­lu­ja suu­ril­le jät­teil­le.

– Ha­lu­am­me hel­pot­taa ih­mis­ten ar­kea niin, et­tei la­jit­te­luun tar­vit­si­si näh­dä koh­tuut­to­mas­ti vai­vaa.

Toi­nen kes­kei­nen osa roo­lia on ma­te­ri­aa­lien jat­ko­ja­los­tus. Rosk’n Roll ei kä­sit­te­le jät­tei­tä yk­sin, vaan toi­mii ti­laa­ja­na ja oh­jaa­ja­na laa­jas­sa kump­pa­ni­ver­kos­tos­sa.

– Os­tam­me vuo­sit­tain kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la eu­roil­la kul­je­tus- ja kä­sit­te­ly­pal­ve­lu­ja. Se, mitä me ti­laam­me, oh­jaa koko alaa, Heik­ko­nen ko­ros­taa.

Yh­ti­öl­lä on lä­hes 30 yh­teis­työ­kump­pa­nia eri ma­te­ri­aa­li­vir­rois­sa, ja osa jät­teis­tä kul­kee myös ul­ko­mail­le jat­ko­ja­los­tuk­seen.

Porvoolaisen pörssiyhtiö Lamor Oyj:n pyrolyysilaitos alkaa tuottaa uusioöljyä. Lamor Recyclingin käyttää raaka-aineenaan lajiteltua muovijätettä. Kuvassa näkyvä pallo on tarkoitettu tuotannossa tarvittavan kaasun varastointiin.

Marko Wahlström

Kier­to­ta­lous laa­je­nee jä­te­huol­lon ul­ko­puo­lel­le

Heik­ko­nen muis­tut­taa, et­tä jä­te­huol­to on vain osa laa­jem­paa kier­to­ta­lout­ta.

– Kier­to­ta­lous al­kaa jo tuo­te­suun­nit­te­lus­ta ja raa­ka-ai­nei­den han­kin­nas­ta. Mei­dän roo­li on enem­män siel­lä lop­pu­pääs­sä: ke­rä­tä, puh­dis­taa ja pa­laut­taa ma­te­ri­aa­lit ta­kai­sin kier­toon, hän ku­vaa.

Kes­kei­nen osa tätä on myös ener­gi­an ja ra­vin­tei­den tal­tee­not­to. Esi­mer­kik­si bi­o­jät­teen kä­sit­te­lys­sä syn­ty­vät ra­vin­teet pa­lau­te­taan maa­ta­lou­teen, ja se­ka­jät­tees­tä tuo­te­taan ener­gi­aa jä­te­voi­ma­lois­sa.

– Kot­kan hyö­ty­voi­ma­lai­tos käyn­nis­tet­tiin jo vuon­na 2008 ja Van­taan Ener­gi­an jä­te­voi­ma­la vuon­na 2014. Ne ovat ol­leet iso osa tätä muu­tos­ta, Heik­ko­nen to­te­aa.

– Laitoksen syöttöraaka-aine tulee Remeolta. Uusioöljyn pääkäyttäjä on Shell, mutta tuotteella on yli 50 000 jatkojalostajaa Euroopassa, Lamor Recyclingin tuotantopäällikkö Minna Kivelä kertoi. Laitos näkyy taustalla.

Marko Wahlström

Kil­pi­lah­den kes­kus ra­ken­tui vuo­si­kym­men­ten työ­nä

Idea Kil­pi­lah­den ma­te­ri­aa­li­kes­kuk­ses­ta syn­tyi 2000-lu­vun alus­sa, kun van­hal­le kaa­to­pai­kal­le et­sit­tiin kor­vaa­jaa.

– Tie­det­tiin, et­tä van­ha Do­mar­går­din jä­te­kes­kus tu­lee täy­teen. Läh­det­tiin et­si­mään uut­ta paik­kaa ja Kil­pi­lah­ti osoit­tau­tui sel­väs­ti par­haak­si vaih­to­eh­dok­si, Heik­ko­nen ker­too.

Alu­een ra­ken­ta­mi­nen oli pit­kä pro­ses­si ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­neis­ta lou­hin­taan ja inf­rast­ruk­tuu­rin ra­ken­ta­mi­seen. Kes­kus otet­tiin käyt­töön vuon­na 2020.

Ny­kyi­sin alu­eel­la toi­mii usei­ta kier­to­ta­lou­den yri­tyk­siä, ku­ten ma­te­ri­aa­lien ja­los­ta­jia ja ener­gia-alan toi­mi­joi­ta.

– Tämä on ke­hit­ty­nyt eko­sys­tee­mik­si, jos­sa eri toi­mi­jat täy­den­tä­vät toi­si­aan, Heik­ko­nen sa­noo.

Alu­eel­la toi­mi­vat Rosk'n' Rol­lin vuok­ra­lai­si­na Re­vans­si Oy, Ge­mi­nor Fin Oy, Suo­men Eri­tyis­jä­te Oy, Ru­dus ja La­mor Re­cyc­ling. Jä­te­huol­to­yh­tiö jär­jes­ti hil­jat­tain si­dos­ryh­mil­le ja naa­pu­reil­le tar­koi­te­tun esit­te­ly­päi­vän.

Lämpölaitoksessa poltetun jätteen pohjakuona eli tuhka odottaa siilausta Kilpilahden materiaalikeskuksessa. Lajittelusta vastaa Suomen Erityisjäte Oy.

Marko Wahlström

Tu­le­vai­suus: enem­män kier­rä­tys­tä, vä­hem­män huk­kaa

Tu­le­vai­suu­den ta­voi­te on sel­vä: en­tis­tä suu­rem­pi osuus jät­tees­tä kier­toon.

– Me teem­me jat­ku­vas­ti töi­tä sen eteen, et­tä se­ka­jät­tees­tä saa­tai­siin enem­män ma­te­ri­aa­le­ja kier­rä­tyk­seen, Heik­ko­nen sa­noo.

Se tar­koit­taa sekä uu­sia tek­no­lo­gi­oi­ta et­tä tiu­kem­pia vaa­ti­muk­sia kump­pa­neil­le.

– Poh­di­taan jo esi­mer­kik­si, pi­täi­si­kö vaa­tia lai­tos­mais­ta esi­la­jit­te­lua en­nen ener­gi­a­käyt­töä. Tek­no­lo­gia ke­hit­tyy koko ajan, hän to­te­aa.

Heik­ko­sen mu­kaan kier­to­ta­lous ei ole val­mis kos­kaan.

– Tämä on jat­ku­vaa ke­hi­tys­tä. Ma­te­ri­aa­le­ja, ra­vin­tei­ta ja ener­gi­aa ei kan­na­ta hu­ka­ta – se on koko tä­män työn ydin, hän ki­teyt­tää.