Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon esiraati sai luettavakseen noin 70 lasten- ja nuortenkirjaa, joista ehdokkaaksi raati valitsi yhdeksän. Raadissa vaikuttivat kulttuuritoimittaja Mia Grönstrand (vas.), äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Bodil Lund sekä kirjastopalvelupäällikkö Malin Hollmén.
Marko Wahlström
PORVOO Lasten lukuintoa edistävät kirjaehdokkaat ensi vuoden Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon saajaksi julkistettiin tänään. Ehdolla palkinnonsaajaksi on yhdeksän kirjaa, joista viisi on suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä.
Palkinto tullaan jakamaan jo kolmannen kerran. Palkinnon kohderyhmänä ovat 6–9-vuotiaille tarkoitetut kirjat.
Esiraati on nyt tehnyt työnsä.
–?Varsinaisen valinnan tekevät suomen- ja ruotsinkieliset esikouluryhmät sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat, toteaa raadissa vaikuttanut Sipoon kirjastopalvelupäällikkö Malin Hollmén, joka aloittaa joulukuun alussa Porvoon kirjastopalveluiden päällikkönä.
Porvoon kirjastopalveluiden päällikkönä joulukuun alussa aloittava Sipoon kirjastopalvelupäällikkö Malin Hollmén iloitsi, että lastenkirjojen kuvituksen laatuun on myös panostettu.
Marko Wahlström
Palkinnon saajan valitsevat lapsiraadit, jotka koostuvat kahdeksasta ryhmästä. Lapsiraatiin ovat valikoituneet Eestinmäen ja Sagobackenin päiväkotien esikouluryhmät, Hinthaaran koulun ensimmäinen luokka, Keskuskoulun toinen luokka, Kerkkoon koulun 1–2-luokka, Gammelbacka skolan ensimmäinen luokka, Näse skolan toinen luokka sekä Hindhår skolan 1–2-luokka.
Esiraadille tarjottiin noin 70 kirjaa
Esiraati sai tänä syksynä luettavakseen noin 70 lasten- ja nuortenkirjaa, joista suurin osa oli suomenkielisiä.
–?Osa esiraadille lähetyistä kirjoista oli selvästi tyyliltään ja aihepiiriltään suunnattu kohderyhmää vanhemmille lukijoille, niinpä ne valikoituivat pois jo varhaisessa vaiheessa, esiraadin jäsenenä toiminut loviisalainen kulttuuritoimittaja Mia Grönstrand kertoo.
– Palkinnon yhteenä tavoitteena on houkutella ja kannustaa lapsi kirjan äärelle. Toivotamme hyviä lukuhetkiä kaikille lapsiraadeille, toimittaja Mia Grönstrand (vas.) ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Bodil Lund totesivat.
Marko Wahlström
Karsinnasta huolimatta tehtävä ei ollut helppo.
–?Voidaankin todeta, että suomalaisessa lastenkirjallisuudessa on korkea taso: esiraati on lukenut toinen toistaan parempia kirjoja, pureskellut kynsiään jännittävien tarinoiden äärellä, hekotellut hauskoille ja itkenyt surullisille. Lastenkirjojen aihemaailma on käsittänyt inhimillisen elämän kaikki osa-alueita, eikä vaikeitakaan asioita ole vältetty, Grönstrand jatkoi.
Esiraati kiitteli sitä, että lastenkirjoissa käsitellään rohkeasti myös tämän päivän yhteiskunnallisia aiheita, kuten vaikkapa vegaaniutta, ilmastonmuutosta ja merten muoviroskaa.
75 prosenttia lapsista vailla varhaisia lukukokemuksia
Ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa esiraati nosti esille huolensa lapsille ääneen lukemisen vähentymisestä.
–?Varhaisia lukemiseen liittyviä kokemuksia on Lukukeskuksen kokoamien tutkimusten mukaan vain reilulla neljänneksellä suomalaislapsista, raati totesi.
Tutkimusten mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan menestykseen enemmän kuin vanhempien tausta.
–?On myös tutkittu miten kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita, raati jatkoi.
– Esiraadissa työskenteleminen on syventänyt tietämystä tämän päivän lastenkirjallisuudesta, joka on monipuolinen. On ollut hienoa nähdä, että lastenkirjallisuus tarjoaa laajan valikoiman uusia kirjoja niin heille, jotka eivät vielä itse osaa lukea sekä niille, jotka jo sujuvasti lukevat, Bodil Lund sanoi.
Marko Wahlström
Raadin kolmas jäsen, porvoolainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, filosofian maisteri Bodil Lund iloitsi siitä, että tämän päivän digitaalisten medioiden täyttämässä ajassa on lastenkirja vielä elää ja voi hyvin.
–?Lukeminen on tärkeää kaikille ikäryhmille, mutta erityisesti lapsille ja juuri lukemaan opetteleville. Lukeminen antaa tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle, avartaa näkemyksiä ja avaa ovia uusiin maailmoihin, lisää tietoutta sekä vahvistaa omaa äidinkieltä ja sanavarastoa, hän sanoi.
Lund oli aloitteentekijä lastenkirjallisuuspalkinnon perustamisessa Porvooseen.
Nämä yhdeksän lasten- ja nuortenkirjaa tavoittelevat Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon voittoa. Palkinnon saajat valitsevat lapsiraadit. Palkinto julkistetaan Runeberginpäivänä ensi helmikuussa.
Marko Wahlström
Palkinto jaetaan ensi helmikuussa
Runeberg Junior on Porvoon kaupungin ja sanomalehti Östnylandin perustama lastenkirjallisuuspalkinto, jonka tavoitteena on kannustaa ja herättää lasten lukuintoa.
–?Toivottavasti palkinto onnistuu myös houkuttamaan niin lapsia kuin aikuisia paneutumaan hyvän lasten- tai nuortenkirjan ääreen yhdessä, Mia Grönstrand sanoi.
Palkinto on suuruudeltaan 10?000 euroa. Se jaetaan J.L. Runebergin päivän yhteydessä Porvoossa helmikuussa.
FAKTALAATIKKO
Vuoden 2019 Runeberg Junior -ehdokkaat:
* Tapani Bagge & Carlos Da Cruz: Aavehevosen arvoitus (Karisto)
* Henna Helmi & Reetta Niemensivu: Tuplapulma, Maria! (Ice Love -sarja) (Tammi)
* Merja ja Marvi Jalo & Reetta Niemensivu: Olivia ja Onnentähti, Onnenkepparit 1 (WSOY)
* Tuula Kallioniemi & Terese Bast: Neljä muskelisoturia (Karisto)
* Rinna Saramäki & Sami Saramäki: Meren syvyksiin (WSOY)
* Eva Frantz: Hallonbacken (S&S)
* Lena Frölander-Ulf: Pappa, jag och havet (Förlaget)
* Anna Sarve & Sanna Mander: Prilliga Prinsessboken (S&S)
* Sanna Sofia Vuori & Linda Bondestam: Ägget (Förlaget & Bergs)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot