Viikon kysymys
A-
A+
Suuren maaseutudialogin keskustelijat olivat ryhmittäytyneet nuotiopirin tapaan rinkiin salin keskelle.
Marko Wahlström
LAPINJÄRVI, PORLAMMI L apinjärven Porlammilla käytiin viime viikolla aitoa vuoropuhelua Suomen maaseudun ja -talouden tulevaisuudesta. Suuri dialogi oli osa muutosvalmentaja, kuntamentori Tiina Heikan parhaillaan esillä olevaa "Ei ole ilmaisia ämpäreitä -tilataideteosta.
Tilaisuudessa keskusteltiin niin maaseudun, maatalouden kuin kotimaisen ruoan arvostuksesta sekä niiden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle.
Aiheina olivat muun muassa byrokratian vaikutukset yrittämiseen, rahoituksen merkitys, kaupan rooli maatalouden kannattavuudessa, maaseudun elinvoima, yrittäjyyden edellytykset sekä suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus.
Kun puhe kääntyi ruokaketjun sääntelyyn ja byrokratiaan, rinkiin asettuneet keskustelijat totesivat, että Suomi voisi tuotteistaa vientituotteeksi ruokaketjun ympärille rakentuneen byrokratiansa. Siinä olemme maailman huippuja.
Lapinjärveläinen puutarhuri Robert Jordas muistutti, että maaseutua voi myös viedä maailmalle.
Marko Wahlström
Tulevaisuus on symbioottinen suhde
Lindkoskelainen puutarhayrittäjä Robert Jordas Robbe's Lilla Trädgårdista muistutti, että maaseutua voi viedä maailmalle.
– Maaseudun tulevaisuus -sanaparista mieleeni tulee MTK:n kampanja "Maaseutua ei voi tuoda", hän sanoi.
Porlammilla työllistävän Porlammin Meijerin vt. toimitusjohtaja Emilia Vähämartti toivoi paluumuuttajia takaisin maalle.
– Näin saisimme elävöitettyä meidän pienet kylät kuntoon.
Porlammin Meijerin vt. toimitusjohtaja Emilia Vähämartti toivoi lisää paluumuuttajia maaseudulle.
Marko Wahlström
Vanhempi neuvonantaja Kuisma Niemelä vaikuttui lapinjärveläisestä maaseudusta. – Toivon, että näemme elinvoimaista maaseutua pitkälle tulevaisuuteen, hän sanoi.
Marko Wahlström
Samoilla linjoilla oli vanhempi neuvonantaja Kuisma Niemelä.
– Toivon, että näemme elinvoimaista, hienoa ja siistiä maaseutua pitkälle tulevaisuuteen, SOK:n pääjohtajana aiemmin työskennellyt mies sanoi.
OP Salpan toimitusjohtaja, heikinkyläläinen maatilan emäntä Saila Rosas toivoisi maaseudun olevan elävä, elinvoimainen, arvostettu ja turvallinen ympäristö yrittää ja elää.
– Näen tulevaisuuden symbioottisena suhteena maaseudun, kaupunkilaisuuden ja metsätalouden välissä, orimattilalainen maatalousyrittäjä ja MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö jatkoi.
– Maaseudun toivoisi olevan elinvoimainen, arvostettu ja turvallinen ympäristö yrittää ja elää, OP Salpan toimitusjohtaja Saila Rosas toivoi.
Marko Wahlström
– Somettajat ovat tehneet paljon hyvää maaseudun eteen, jotta maallemuutto trendaa uudestaan, yrittäjä ja luomuviljelijä Henri "Pommi-Henkka" Kiviniemi sanoi.
Marko Wahlström
"Viljelijät voisivat tuottaa ruokaa rakkaudella"
Yrittäjä, luomuviljelijä ja räjähde-ekspertti Henri "Pommi-Henkka" Kiviniemi peräänkuulutti sitä, että maajussit saisivat tulevaisuudessa kokea arvokkuutta omaa työtään kohtaan.
– Amskidabamskin (Anne-Mari Tarkkio) kaltaiset somettajat ovat tehneet paljon hyvää maaseudun eteen, jotta maallemuutto trendaa uudestaan. Tärkeää on kuitenkin se, että viljelijät voisivat tuottaa ruokaa rakkaudella.
Kotikylässään Elimäen Raussilassa pari vuotta sitten suosittua tapahtumaa järjestämässä ollut erityisasiantuntija Hanna Mattila Uudenmaan liitosta kaipaa juuri tapahtumia ja vierailijoita.
– Maaseudulle tarvitaan työtä, asukkaita, vapaa-ajan asukkaita – ja toivoa, hän jatkoi.
– Maaseudulle tarvitaan ennen kaikkea toivoa, erityisasiantuntija Hanna Mattila Uudenmaan liitosta sanoi.
Marko Wahlström
– Maaseutuun suhtaudutaan julkisessa keskustelussa jollain tavalla negatiivisesti, kansanedustaja Noora Fagerström sanoi.
Marko Wahlström
– Jotta maaseudulla voi elää, täytyy mahdollistaa myös yrittäminen, elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki Virtain kaupungilta sanoi.
Marko Wahlström
– Maaseutu on elinvoimainen sekä ilon ja hyvinvoinnin lähde, lehtori ja maatalousyrittäjä Kati Partanen visioi.
Marko Wahlström
"Julkisessa keskustelussa tulisi arvostaa maaseudun työtä"
Pohjois-Savosta Iisalmesta tuulahduksen keskusteluun toi lehtori ja maatalousyrittäjä Kati Partanen.
– Hyvin vahva visioni maaseudusta on, että se on elinvoimainen sekä ilon ja hyvinvoinnin lähde. Siellä on aidosti mahdollisuus toteuttaa unelma tulevaisuudesta.
Pirkanmaan huipulta Porlammille oli matkannut elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki Virtain kaupungilta.
– Maaseudulla täytyy mahdollistaa se, että siellä voi yrittää, jolloin siellä voi myös elää, hän muistutti.
Espoolainen yrittäjä ja kansanedustaja Noora Fagerström toivoi maaseudulle kannattavaa, valoisaa ja elinvoimaista tulevaisuutta. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa Super Bowl -salaattiyrityksestään.
– Julkisessa keskustelussa tulisi oikeasti ymmärtää ja arvostaa enemmän maaseudun työtä, joka jää usein paitsioon. Siihen myös suhtaudutaan jollain tavalla negatiivisesti. Taustalla tehdään paljon työtä ja toivoisin, että monet kiinnostuisivat siitä enemmän.
– Maaseudulla on kasvua, mutta se ei näy missään tilastoissa, neuvotteleva virkamiies ja pääsihteeri Antonia Husberg maa- ja metsätalousministeriöstä sanoi.
Marko Wahlström
"Maaseutu on kansainvälinen jo nyt"
Porvoossa asuva neuvotteleva virkamies ja pääsihteeri Antonia Husberg maa- ja metsätalousministeriöstä nosti tärkeimmäksi tulevaisuuden tekijäksi toivon.
– Jos arki ei ole sujuvaa, yrittäjyys ja asuminen ei ole mahdollista. Maaseutu on parhaimmillaan toimiva, moniääninen, monimuotoinen ja monipuolinen sekä asuttava ja kansainvälinen, jota se on jo nyt.
– Ennen kaikkea toivon, että maaseutu näkyy julkisessa keskustelussa, poliittisessa suunnittelussa, valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa, jotta emme jatkuvasti elä kansallisten keskiarvojen päällä. Tällöin emme näe maaseudun kyliä, ihmisiä ja yrityksiä.
Lapinjärveläinen muutosvalmentaja, kuntamentori Tiina Heikka toimi dialogin fasilitoijana. Vierellä näyttelijä Pete Lattu, joka edusti tuotteiden loppukäyttäjää.
Marko Wahlström
"Meillä on ainutlaatuinen makumaailma"
Helsinkiläissyntyinen, sittemmin Porvooseen muuttanut näyttelijä Pete Lattu edusti keskustelussa maallemuuttajaa ja maatalouden tuotteiden loppukäyttäjää.
– Haluaisin, että suomalainen maanviljelijä olisi ennen kaikkea ylpeä ja tekisi suurella rakkaudella tuotteitansa. Mieleeni tulevat aina keskieurooppalaiset – ranskalaiset ja italialaiset – paikat, jossa paikalliseen tuotteeseen ja paikallisuuteen suhtaudutaan äärimmäisellä rakkaudella.
– Meillä on myös ainutlaatuinen makumaailma, jota pohjoinen luonto tuottaa, syömisestä pitävä Lattu sanaili.
FAKTA
Maaseutudialogin osallistujat:
» Pete Lattu, näyttelijä
» Robert Jordas, puutarhuri ja näyttelijä, Robbe's Lilla Trädgård
» Emilia Vähämartti, vt. toimitusjohtaja, Porlammin meijeri
» Saila Rosas, toimitusjohtaja, OP Salpa
» Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies ja pääsihteeri, maa- ja metsätalousministeriö
» Noora Fagerström, yrittäjä ja kansanedustaja
» Aleksis Kyrö, maatalousyrittäjä ja MTK:n johtokunnan jäsen
» Kati Partanen, lehtori ja maatalousyrittäjä
» Tiina Perämäki, elinvoimapäällikkö, Virtain kaupunki
» Hanna Mattila, erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto.
» Henri "Pommi-Henkka" Kiviniemi, yrittäjä, luomuviljelijä ja räjähde-ekspertti
» Kuisma Niemelä, vanhempi neuvonantaja
– Onhan siinä jotain mätää, jos maatalousyrittäjä elää jatkuvassa velkavankeudessa ja on koko ajan itsemurhan partaalla, näyttelijä Pete Lattu sanoi Vierellä keskustelun fasilitoija Tiina Heikka.
Marko Wahlström
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot