POR­VOO,  – Mie­les­tä­ni on hy­vin har­mil­lis­ta, et­tä vaik­ka vie­ras­la­jeis­ta ol­laan hy­vin tie­toi­sia ja nii­tä py­ri­tään tu­ho­a­maan, niin täl­lais­ta pää­see sat­tu­maan, ker­toi ”por­voo­lai­nen in­si­nöö­ri”-ni­mel­lä esiin­ty­vä mies Itä­väy­läl­le.

Hän oli kul­ke­nut hau­taus­maan poh­jois­lai­taa ja ih­me­tel­lyt ta­sai­ses­ti maas­ta so­jot­ta­via lu­pii­nin­var­sia.

– En­sim­mäi­nen lu­pii­ni näyt­ti siel­lä jo kuk­ki­neen, mies ker­toi.

Hän olet­taa, et­tä ky­sees­sä on in­hi­mil­li­nen ereh­dys: Kau­pun­gin ti­laa­mal­la ura­koit­si­jal­la on ol­lut nur­kis­saan sie­men­säk­ke­jä, joi­den si­säl­tö on ol­lut vie­ras. Ura­koit­si­ja on le­vit­tä­nyt sie­me­net kau­pun­gin mail­le ja kas, maa­han kas­vaa nyt lu­pii­ne­ja.

Sel­vi­tim­me, mis­tä to­del­la on kyse, ja soi­tim­me Por­voon kau­pun­gin puis­to-osas­tol­le.

Entinen Mätäjärven kaatopaikka on kunnostettu ja toimii nyt puistoalueena. Tuoreesti tuotuun maahan on harmillisesti ilmestynyt lupiineja.

Merja Forsman

En­ti­nen kaa­to­paik­ka ai­heut­ti har­mia ja pi­laan­tu­mis­vaa­ran

En­sin hie­man taus­taa: Van­han Hel­sin­gin­tien var­rel­la, Nä­sin hau­taus­maan poh­jois­puo­lel­la oli ai­koi­naan so­ra­kuop­pa ja pie­ni sa­vi­poh­jai­nen lam­mik­ko, Mä­tä­jär­vi. 1950–1960-lu­vul­la alue toi­mi kau­pun­gin pää­kaa­to­paik­ka­na, ja kun kaa­to­paik­ka­toi­min­ta päät­tyi, alue ver­hoil­tiin ohu­el­la maa­ker­rok­sel­la.

Kos­ka Mä­tä­jär­ven kaa­to­paik­ka si­jait­see yk­kös­luo­kan poh­ja­ve­si­a­lu­eel­la, jol­la on myös kau­pun­gin va­ra­ve­de­not­ta­mo, alue on ai­heut­ta­nut mur­hei­ta rei­lun 70 vuo­den ajan.

Vuon­na 2013 Uu­den­maan ELY-kes­kus mää­rä­si, et­tä Por­voon kau­pun­gin on kun­nos­tet­ta­va alue sel­lai­seen ti­laan, et­tei sii­tä ai­heu­du hait­taa ym­pä­ris­töl­le tai poh­ja­ve­den pi­laan­tu­mis­vaa­raa.

Kun­nos­tus al­koi tam­mi­kuus­sa 2025. Ra­ken­nut­ta­ja­na toi­mi Pir­kan­maan ELY-kes­kus ja yh­teis­työ­kump­pa­ni­na Por­voon kau­pun­ki, joka vas­taa muun mu­as­sa ym­pä­ris­tön tark­kai­lus­ta lop­pu­tar­kas­tuk­sen jäl­keen.

Alu­een kun­nos­tus vii­meis­tel­tiin vuo­den 2026 alus­sa, ja nyt Mä­tä­jär­vi toi­mii puis­to­a­lu­ee­na.

Lu­pii­nit no­pe­as­ti alu­eel­ta pois

Por­voon kau­pun­gil­la pu­he­li­meen vas­taa vas­taa­va puis­to­työn­joh­ta­ja Kir­si Tuo­mi­nen.

– Saim­me var­maan sa­mal­ta lu­ki­jal­ta tie­toa Mä­tä­jär­ven alu­een lu­pii­neis­ta ePor­voon kaut­ta, mikä on­kin hyvä väy­lä an­taa pa­lau­tet­ta ja ker­toa ha­vain­nois­ta. Olem­me siis tie­toi­sia ja käy­neet to­den­ta­mas­sa ti­lan­teen it­se­kin, hän ker­too.

Tuo­mi­sen mu­kaan alue on vie­lä ura­koit­si­jan ta­kuu­hoi­don pii­ris­sä, ja ura­koit­si­jal­le on an­net­tu oh­jeet, et­tä alue tu­lee kit­keä.

– Suur­ta hä­tää ei vie­lä ole, sil­lä lu­pii­ni ei vie­lä sie­men­nä, mut­ta kos­ka tar­koi­tuk­se­na on saa­da alu­eel­le niit­ty­kas­vus­toa, joka vaa­tii vä­hä­ra­vin­tei­sen maan ja lu­pii­ni on te­ho­kas maan­pa­ran­ta­ja, yri­täm­me saa­da lu­pii­nit alu­eel­ta no­pe­as­ti pois, Tuo­mi­nen ker­too.

Lupiini on levinnyt alun perin puutarhoista luontoon, jossa se uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäislajeja.

Merja Forsman

Yh­tei­nen vi­hol­li­sem­me: vie­ras­la­ji

Suo­men vie­ras­la­ji­la­ki vel­voit­taa kaik­kia maa­no­mis­ta­jia, myös kun­tia ja kau­pun­ke­ja, es­tä­mään hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien le­vi­ä­mis­tä.

Myös Por­voo tor­juu eri­lai­sia vie­ras­la­je­ja omis­ta­mil­laan alu­eil­la. Kau­pun­gil­la on oma vie­ras­la­ji­koor­di­naat­to­ri Mir­jam Man­ni­nen, ja Tuo­mi­sen mu­kaan jo­kai­nen­vi­he­ra­lu­ei­den työn­te­ki­jä te­kee oman osuu­ten­sa vie­ras­la­jien tor­jun­nas­sa.

– Esi­mer­kik­si jos on sel­lai­nen kesä, et­tei nur­mik­ko kas­va täl­lais­ta vauh­tia, ruo­hon­leik­kaa­jam­me te­ke­vät vie­ras­la­jien tor­jun­taa­kin, Tuo­mi­nen ker­too.

Kau­pun­ki on teh­nyt yh­teis­työ­tä vie­ras­la­jien tor­jun­nas­sa myös muun mu­as­sa Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton, nuo­ri­so­toi­men, ke­hi­tys­vam­mais­ten ryh­mien ja sel­lais­ten yri­tys­ten kans­sa, jot­ka ha­lu­a­vat tor­jun­nal­la to­teut­taa yh­teis­kun­ta­vas­tuu­taan.

– Täl­lai­nen vie­ras­la­jien tor­jun­ta li­sää iha­nas­ti yh­tei­söl­li­syyt­tä. Meil­lä on yh­tei­nen vi­hol­li­nen, jota jou­kol­la tor­ju­taan, Tuo­mi­nen ker­too.

Il­moi­ta ha­vain­nois­ta ja hä­vi­tä huo­lel­li­ses­ti

Jok'iki­nen voi teh­dä vie­ras­la­ji­tor­jun­taa omil­la pi­hoil­laan ja kun­tien omis­ta­mil­la alu­eil­la – ja mo­net kun­nat myös kan­nus­ta­vat sii­hen. Esi­mer­kik­si Lo­vii­sas­sa on voi­nut tänä vuon­na pe­la­ta Crowd­sor­sa-mo­bi­lii­pe­liä, jos­sa saa kyt­ke­mi­ses­tä ra­hal­lis­ta kor­vaus­ta. Vii­me vuon­na pe­liä pys­tyi pe­laa­maan myös Por­voos­sa.

– Vie­ras­la­jien elä­mään kuu­luu help­po le­vi­ä­mi­nen ja kes­tä­vyys, jo­ten on­han nii­den tor­ju­mi­nen mel­kois­ta tais­te­lua. Sik­si olem­me erit­täin kii­tol­li­sia kai­kes­ta avus­ta, Tuo­mi­nen sa­noo.

Hän muis­tut­taa, et­tä kaik­ki lu­pii­nit ei­vät ole hai­tal­li­sia vie­ras­la­je­ja, ja esi­mer­kik­si kel­ta­lu­pii­ni on ”ihan sal­lit­tu” luon­nos­sa­kin, toi­sin kuin ko­me­a­lu­pii­ni. Myös kurt­tu­ruu­suis­sa on sal­lit­tu­ja la­jik­kei­ta.

– Juu­ri luin bi­o­lo­gis­ta, joka on huo­lis­saan, et­tä ih­mi­set se­koit­ta­vat hyö­dyl­li­set la­jit vie­ras­la­jei­hin, ja esi­mer­kik­si uk­ko­e­ta­nat se­koi­te­taan es­pan­jan­si­ru­e­ta­noi­hin ja ne kuo­le­vat tur­haan, Tuo­mi­nen sa­noo.

Kai­kis­ta vie­ras­la­ji­ha­vain­nois­ta kan­nat­taa ker­toa Vie­ras­la­jit.fi-si­vus­tol­la. Se aut­taa kau­pun­ki­a­kin pai­kan­ta­maan, mis­sä vie­ras­la­je­ja on ja mis­tä nii­tä pi­tää tor­jua. Jos ryh­tyy tor­jun­taan, sii­tä kan­nat­taa ker­toa Por­vool­le vaik­ka juu­ri ePor­voon kaut­ta.

Vie­ras­la­jit on hä­vi­tet­tä­vä huo­lel­li­ses­ti: ne pa­ka­taan tii­viis­ti ja lai­te­taan se­ka­jät­tee­seen. Suu­rem­mat erät vie­dään suo­raan jä­te­a­se­mal­le. Luon­toon vie­ras­la­je­ja ei saa mis­sään ta­pauk­ses­sa heit­tää, sil­lä ne voi­vat läh­teä le­vi­ä­mään uu­del­leen.

Lu­pii­nit on pois­tet­tu

Seu­raa­va­na päi­vä­nä Itä­väy­lä saa tie­don, et­tä ura­koit­si­ja on käy­nyt kit­ke­mäs­sä lu­pii­nit. Asu­kas­pa­lau­te joh­ti no­pei­siin toi­men­pi­tei­siin.