Viikon kysymys
A-
A+
Hornhattulan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Joel Kunnas kertoo, että yhdistyksen tärkein tehtävä on tuoda alueen asukkaat yhteen ja vaalia yhteisöllisyyttä.
Marko Wahlström
PORVOO, HORNHATTULA–JOHANNISBERG–KATAJAMÄKI Hornhattulan asukasyhdistys juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Yhdistys on kasvanut pienestä alueellisesta vaikuttajasta yhteisöllisyyden rakentajaksi, jonka tapahtumat kokoavat vuosittain satoja alueen asukkaita yhteen.
Yhteisöllisyys ei ole jäänyt pelkäksi juhlapuheeksi.
– Haluamme, että täällä on hyvä asua ja käydä sekä kokea olonsa turvalliseksi, hallituksen puheenjohtaja Joel Kunnas sanoo.
Yksi esimerkki kylähengestä on asuinalueen oma jalkapallojoukkue Hornhattula Indians, joka voitti paikallisen nappulafutismestaruuden vuonna 2021. Joukkue perustettiin kahta vuotta aiemmin.
– Kaupunki on kunnostanut leikkipuiston välineet tämän kesän aikana, Joel Kunnas iloitsee pukeutuneena jalkapallojoukkue Hornhattula Indiansin paitaan.
Marko Wahlström
"Täällä on edelleen vahva kylähenki"
Yhdistyksen ensimmäinen kokous pidettiin vuonna 2006. Virallisesti yhdistys rekisteröitiin seuraavana vuonna.
– Alusta asti tavoitteena on ollut, että tämä ei olisi vain paikka, jossa asutaan. Haluamme luoda alueelle yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia tutustua naapureihin, Kunnas kertoo.
Vaikka yhdistyksen nimi viittaa Hornhattulaan, sen toiminta ulottuu nykyisin myös Johannisbergiin, Katajamäkeen ja Hattulaan.
– Täällä on edelleen vahva kylähenki. Moni tuntee toisensa ja ihmiset pitävät toisistaan huolta.
Muuttuva asuinalue: noin 2 000 asukasta
Nykyinen asuinalue on rakentunut vaiheittain Porvoon moottoritien valmistumisen jälkeen entisille Johannisbergin kartanon maille. Alueella on niin omakotitaloja, rivitaloja kuin kerrostalojakin, ja asukasmäärä on kasvanut tasaisesti vuosien varrella noin 2 000:een.
Kunnas muutti Johannisbergiin vuonna 2007 rakennettuaan perheelleen talon alueelle.
– Olen syntynyt Lahdessa, mutta muuttanut puolivuotiaana Porvooseen. Kyllä minä pidän itseäni porvoolaisena, hän naurahtaa.
Hänen mukaansa alueen vahvuuksia ovat sijainti, liikenneyhteydet ja turvallisuus.
– Moni käy töissä Helsingissä, ja täältä on helppo lähteä. Keskusta ja koulut ovat lähellä sekä kevyen liikenteen verkosto toimii hyvin.
Palvelut ovat kuitenkin vähäiset. Päiväkodin, leikkipuiston ja frisbeegolfradan lisäksi asuinalueella ei kaupallisia palveluja ole lukuunottamatta yhtä kotikampaamoa ja hierojaa. Viereisellä Hattulan alueella isoimpanan kaupallisena palveluna toimii paikallinen rautakauppa.
– Pieni lähikauppa olisi varmasti voinut toimia täällä, mutta nyt ihmiset asioivat pääasiassa Näsissä tai keskustassa.
Porvoon seitsemännen koirapuiston rakentaminen Johannisberginpuistoon on tarkoitus aloittaa syyskuussa. Tavoitteena on, että uusi koirapuisto avattaneen keväällä 2027.
Hornhattulan päiväkoti on alueen ainoa julkinen palvelu frisbeegolfkentän ja leikkipuiston lisäksi. – Päiväkoti on kaupunginosan "hermokeskus", jossa asukasyhdistys järjestää tapahtumia, puheenjohtaja Joel Kunnas kertoo.
Marko Wahlström
Yhteisöllisyyttä jäätelökätköistä syysjuhliin
Yhdistyksen toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoisvoimin. Aktiivisessa hallituksessa toimii tällä hetkellä viisi henkilöä. Vuoden aikana järjestetään monenlaista toimintaa hiihtokilpailuista kevättalkoisiin, valokuvakilpailuihin ja syystapahtumiin.
Erityisen suosittuja ovat kesäisin järjestettävät jäätelölahjakorttien etsinnät.
– Koronapandemian aikaan haluttiin keksiä koululaisille tekemistä kesäloman alkuun. Piilotamme alueelle jäätelölahjakortteja ja annamme vihjeitä Facebookissa. Joskus ne löytyvät puolessa tunnissa, joskus jopa nopeammin, Kunnas naurahtaa.
Halloweenin aikaan järjestetään koristelu- ja pukukilpailuja, joulun alla yhteisiä tapahtumia ja syksyisin koko alueen yhteinen juhla. Tukea toimintaansa yhdistys on saanut Porvoon kaupungilta ja Aktiasäätiö Porvoolta.
Yhdistyksen tapahtumat keräävät parhaimmillaan parisataa osallistujaa.
– Meidän tärkein tehtävämme ei ole välttämättä lausuntojen kirjoittaminen tai kaupungin kanssa asioiminen, vaikka niitäkin tehdään. Tärkeintä on saada ihmiset yhteen.
Yhdistyksen viestintäkanavina toimivat verkkosivut ja Facebook-ryhmä, jossa on 971 jäsentä.
Asukkaiden äänenä kaupungin suuntaan
Yhteisöllisyyden lisäksi yhdistys toimii alueen asukkaiden edunvalvojana. Se käy säännöllistä keskustelua kaupungin kanssa muun muassa liikennejärjestelyistä, puistoista, osallistavasta budjetoinnista ja kaavoituksesta.
– Olemme olleet mukana edistämässä esimerkiksi uusia puistonpenkkejä, frisbeegolfradan kehittämistä ja leikkipuiston kunnostamista, Kunnas sanoo.
Puheenjohtajan mukaan asukasyhdistys toimii usein kanavana niille asukkaille, jotka eivät halua itse lähestyä viranomaisia.
– Kaikki eivät halua esiintyä omalla nimellään. Me voimme viedä huolia ja ehdotuksia eteenpäin yhdistyksen nimissä, Kunnas muistuttaa.
Yhdistys on antanut lausuntoja myös suurista hankkeista, kuten Itäradasta ja Hornhattulan ABC-liikenneaseman hankkeesta.
Taikurin työhuoneen äskettäin Vanhaan-Porvooseen avannut Johannes Malkamäki esiintyy Hornhattulan asukasyhdistyksen syysjuhlassa.
Marko Wahlström
Juhlavuosi huipentuu syystapahtumaan
Asukasyhdistys juhlistaa merkkivuottaan koko perheen syystapahtumalla. Ohjelmassa on muun muassa taikuriesityksiä, erilaisia kilpailuja ja puffetti.
Lisäksi juhlissa nähdään alueen asukkaiden ottamia kuvia juhlavuoden valokuvakilpailusta.
– Tarkoitus ei ole tehdä mitään liian vakavaa. Tämä on yhdessäoloa varten. Haluamme, että ihmisillä on mukavaa ja että alueella säilyy se yhteisöllisyys, joka täällä on aina ollut, Kunnas sanoo.
Vaikka vapaaehtoisia voisi hänen mukaansa aina olla enemmän, tulevaisuuteen hän katsoo luottavaisesti.
– Kaksikymmentä vuotta sitten perustajat halusivat rakentaa yhteisöllistä kaupunginosaa. Minusta sama ajatus kantaa edelleen. Se on tämän yhdistyksen tärkein tehtävä.
FAKTA
Hornhattulan lyhyt historia
» Hornhattula oli aiemmin Porvoon pitäjään kuulunut yksinäistila, joka mainitaan eräässä vuodelta 1414 peräisin olevassa kirjeessä.
» Nimi Hoornhatt on ilmeisesti peräisin myöhemmältä 1400-luvulta. Myöhempiä kirjoitusasuja ovat muun muassa Hornehattela, Horn Hattula ja Hornhaett. Nimi on tulkittu maastonimeksi, sillä hatt esiintyy monissa paikannimissä vuorenhuippu-merkityksessä.
» Nimellä saattaa olla yhteyttä myös Peder Hornhusiin, joka vaikutti Porvoon pitäjässä 1400-luvun alussa. Hän oli Hornhattulan naapurikartanoiden Näsin ja Skinnarbackan (Johannisberg) omistajan vävy.
» Hornhattula koostui alun perin kahdesta tilasta, jotka kuuluivat 1400-luvulla Turun tuomiokirkon alaiselle Pyhän Sigfridin kappelille. 1540-luvulla Porvoon koulumestari Bertil Christopherin tiedetään saaneen tilan tuotot palkakseen. Todennäköisesti Hornhattulan tuotot olivat jo keskiajalla menneet Porvoon koulun ylläpitoon.
» Hornhattula siirtyi kruunulle vuonna 1556, kunnes se muutama vuosi myöhemmin tuli Ruuth-suvun omistukseen. Tila kulki Ruuthin suvussa perintönä, kunnes 1700-luvun-luvun lopulla siirtyi Holmin suvun haltuun. Tuolloin Hornhattula sulautettiin Johannisbergin kartanoon, joka liitettiin yhteisviljelykseen Näsin kartanon kanssa.
» Holmin perilliset tarjosivat Näsiä, Johannisbergiä ja Hornhattulaa Porvoon kaupungille vuonna 1882 ja seuravana vuonna kaupunki sai ostettua maat omakseen ja mahdollisuuden laajentua joen länsipuolelle. Alueet erotettiin 1.1.1927 Porvoon maalaiskunnasta ja liitettiin Porvoon kaupunkiin.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot