Viikon kysymys
A-
A+
Sikosaareen johtaa pengertie, jolla on kolme puusiltaa. Silloilta avautuvat näkymät Ruskiksen kosteikkoalueelle. Nykyisiä siltoja on kunnostettu tänä kesänä.
Marko Wahlström
PORVOO, SIKOSAARI Sikosaaren asukkaat eivät vastusta uuden yksityistiehoitokunnan perustamista, vaikka siitä on julkisuudessa syntynyt toisenlainen käsitys. Huoli kohdistuu ennen kaikkea siihen, kuka vastaa alueen siltojen mahdollisista miljoonaluokan korjauskustannuksista.
Sikosaaren tiehoitokunnan hallituksen puheenjohtajan Ari Toivoniemen mukaan alueen asukkaat ovat olleet yksimielisesti tiehoitokunnan perustamisen kannalla.
– Emme ole koskaan vastustaneet tiehoitokuntaa. Päinvastoin olemme nähneet sen mahdollisuutena, koska tiehoitokunta voi hakea valtion avustuksia siltojen ja tien kunnossapitoon. Kaupunki ei voi saada vastaavia tukia samalla tavalla.
Tiehoitokunnan perustaminen etenee parhaillaan lainvoimaiseksi. Päätöksestä on käynnissä 30 päivän valitusaika, jonka jälkeen tiehoitokunta voi aloittaa toimintansa täysimääräisesti.
Epävarmuus kohdistuu siltojen kustannuksiin
Suurin kysymysmerkki liittyy Sikosaaren siltoihin ja niiden tulevaan omistukseen ja kunnossapitovastuuseen.
Toivoniemen mukaan asukkaille ei ole vielä selvinnyt, miten mahdolliset korjaus- tai uusimiskustannukset jaettaisiin kaupungin ja tiehoitokunnan osakkaiden kesken.
– Emme tiedä vielä, mitä meille lopulta ollaan esittämässä. Jos siltojen uusiminen maksaisi useita miljoonia euroja, ei sellainen kustannus voi kaatua muutaman kymmenen mökin ja kiinteistön omistajien maksettavaksi.
Saaren tiepäällikön mukaan kaupungilla on alueella merkittävä maanomistus, minkä vuoksi sen osuuden tulisi näkyä myös kustannusten jakamisessa.
– Sikosaari ei ole vain meidän asukkaiden käytössä. Alue on osa kansallista kaupunkipuistoa ja siellä liikkuu paljon ulkopuolisia kävijöitä. Siksi kaupungin vastuun pitäisi olla huomattava.
Tällä hetkellä saarella on 26 vakituista asukasta ja 16 yksityistä kiinteistöä.
Sikosaaren nykyisiä siltoja Porvoon kaupunki on kunnostanut viimeksi tänä kesänä.
Marko Wahlström
Nykyiset sillat ovat käytössä
Toivoniemi ihmettelee myös keskustelua uusista silloista. Hänen mukaansa nykyiset sillat ovat käyttökelpoisia, vaikka niillä onkin painorajoitus.
– Siltojen kunto ei ole sellainen, että ne olisivat käyttökelvottomia. Ongelmana on lähinnä niiden kymmenen tonnin painorajoitus, joka vaikeuttaa esimerkiksi raskaampien ajoneuvojen käyttöä, hän sanoo.
Painorajoituksen vuoksi muun muassa jätehuolto on jouduttu järjestämään poikkeavalla tavalla. Sikosaaren asukkaat vievät sekajätteensä siltojen mantereen puolella olevaa astiaan. Saarikiinteistöjen jäteviemärien tyhjennys on toteutettu kevyemmällä kalustolla.
Sikosaareen johtaa pengerretty tie, joka valmistui vuonna 1953. Tien ylittää kolme siltaa, joiden viralliset nimet ovat Suiston silta, Ruskiksen silta ja Sikosaaren silta. Sikosaaressa kulkee kaksi virallista tietä: Sikosaarentie ja Sikosaarenpolku.
Kaupunki mukana tiehoitokunnassa
Porvoon kaupunki tulee mukaan tiehoitokuntaan 40 prosentin osuudella. Asukkaat odottavat, että kun tiehoitokunta on saanut lainvoiman, kaupungin kanssa voidaan aloittaa neuvottelut vastuiden ja kustannusten jakamisesta.
– Vasta sitten nähdään, mikä kaupungin todellinen kanta on. Tällä hetkellä olemme kuulleet monenlaisia näkemyksiä, mutta mitään virallista linjausta ei ole vielä esitetty, Toivoniemi sanoo.
Kaupunki on arvioinut, että Sikosaaren kolmen sillan korjaus maksaisi vähintään 3–5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto päätti viime vuoden marraskuussa talousarviokäsittelyn yhteydessä, että siltojen korjauksesta tai mahdollisista vaihtoehdoista turvata turvallinen liikkuminen saareen teetetään lisäselvitys tämän vuoden aikana.
Kaupunginhallitus on keskustellut kahdesti aiheesta. Viime viikon kaupunginvaltuuston iltakoulussa valtuutetuille jaettiin tietoa. Valtuustoryhmät eivät vielä ole käyneet keskinäisiä neuvotteluita.
Sikosaaren tiehoitokunnan puheenjohtaja Ari Toivoniemi toivoo, että kaupungin vastuu siltakorjauksesta pitäisi olla huomattava. Hän itse pyörittää Sikosaaren puotia, jossa myy kalastamiaan, metsästämiään ja marjastamiaan tuotteita ja niiden jalosteita.
Marko Wahlström
Pitkä historia saarella
Toivoniemi on seurannut Sikosaaren kehitystä lähes puolen vuosisadan ajan.
– Olen ollut täällä lähes 50 vuotta. Siksi olen nähnyt aika läheltä, miten nämä asiat ovat vuosien aikana kehittyneet.
Hän nostaa esille sen, että kaupunki on käyttänyt Sikosaarta historian aikana myös kaatopaikkana. Alueella saattaa olla pilaantuneita maa-aineksia, joiden laajuus voidaan varmistaa maaperätutkimuksilla.
Saaren tiepäällikön mukaan alueen liikenne, maankäyttö ja sillat ovat herättäneet keskustelua jo vuosikymmenten ajan, mutta nykyinen tiehoitokunnan perustaminen on ensimmäinen askel kohti pysyvämpää ratkaisua.
– Nyt toivotaan, että saadaan selkeä malli, jossa vastuut ja kustannukset ovat kaikille selvät.
Porvoon kaupunki omistaa Sikosaaren maat lähes kokonaan. Saaressa on kaupungin luonnonsuojelualueita, luontopolku ja lintutorni.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot