POR­VOO, HA­MA­RI Ha­ma­rin työ­vä­en­ta­lo on ol­lut osa ky­län elä­mää jo lä­hes 120 vuot­ta. Tu­le­va­na lau­an­tai­na ta­lol­la juh­lis­te­taan sekä ra­ken­nuk­sen pit­kää his­to­ri­aa et­tä Eu­roo­pan kult­tuu­riym­pä­ris­tö­päi­vää. Ta­lon ak­tii­vit toi­vo­vat juh­lan tuo­van pai­kal­le niin van­ho­ja käyt­tä­jiä kuin uu­sia kä­vi­jöi­tä­kin.

Työ­vä­en­ta­lo val­mis­tui mar­ras­kuus­sa 1906, kol­me vuot­ta sen jäl­keen, kun ta­loa yl­lä­pi­tä­vä Ha­ma­rin työ­vä­e­nyh­dis­tys pe­rus­tet­tiin vuon­na 1903. Si­säl­lis­so­dan ai­ka­na lu­kuu­not­ta­mat­ta ta­lon on ol­lut koko ajan toi­min­nas­sa.

– Pi­dän tätä mie­lel­lä­ni por­voo­lais­ten olo­huo­nee­na, tai vä­hin­tään­kin ha­ma­ri­lais­ten olo­huo­nee­na. Tar­koi­tus on, et­tä talo oli­si avoin mah­dol­li­sim­man mo­nel­le ih­mi­sil­le, toi­mi­jal­le ja käyt­tä­jäl­le, ta­lo­ja­os­ton ve­tä­jä Mir­ja Su­ho­nen sa­noo.

Tänä vuon­na työ­vä­en­ta­lon merk­ki­vuot­ta pää­tet­tiin juh­lis­taa yh­des­sä Eu­roo­pan kult­tuu­riym­pä­ris­tö­päi­vän kans­sa.

– Em­me ha­lun­neet jär­jes­tää kah­ta eril­lis­tä juh­laa. Tämä tun­tui luon­te­val­ta ta­val­ta yh­dis­tää ta­lon his­to­ria ja kult­tuu­riym­pä­ris­tö­a­jat­te­lu, Su­ho­nen ker­too.

Ha­ma­rin työ­vä­en­ta­lo on ny­kyi­sin Por­voon vii­mei­nen työ­vä­en­ta­lo.

Vuonna 1906 valmistunut Hamarin työväentalo on rakennusalaltaan yli 500 neliömetriä. – Saliin saa ottaa 180 henkilöä, mutta talon ravintolalupa on sallittu 130 henkilölle. Astiasto löytyy noin 120 henkilölle, talotoimikunnan vetäjä Mirja Suhonen ja juhlatoimikunnan vetäjä Tarja Ryyti kertovat.

Marko Wahlström

Talo on pal­vel­lut mo­nes­sa roo­lis­sa

Työ­vä­en­ta­lon his­to­ria hei­jas­te­lee Ha­ma­rin ja koko Por­voon ke­hi­tys­tä. Vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ra­ken­nus on toi­mi­nut ko­kous­paik­ka­na, juh­la­ta­lo­na, har­ras­tus­ti­la­na ja kou­lu­na.

Ra­ken­nuk­ses­sa on vuo­sien ai­ka­na toi­mi­nut myös työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen kir­jas­to, Elan­non kaup­pa ja ur­hei­lu­seu­ra Ha­ma­rin Elo, joka täyt­tää tänä vuon­na 100 vuot­ta. Ylä­ker­ran ti­lois­sa har­joi­tel­tiin ai­ka­naan pai­nia, ja myö­hem­min ti­lat ovat pal­vel­leet ta­lon­mie­hen asun­to­na ja ker­ho­huo­nei­na.

Tal­vi- ja jat­ko­so­dan ai­ka­na ta­lon kel­la­ris­sa toi­mi il­ma­tor­jun­nan kes­kus, jos­ta hä­ly­tyk­siä vä­li­tet­tiin Ha­ma­rin ve­si­tor­nil­ta edel­leen kau­pun­gin kes­kus­taan. Ha­ma­rin VPK ra­ken­si 1930-lu­vul­la en­sim­mäis­tä au­to­aan var­ten ta­lon au­to­tal­lin.

– Talo on ol­lut jat­ku­vas­sa käy­tös­sä lä­hes koko his­to­ri­an­sa ajan. Se ker­too sii­tä, et­tä tääl­lä on ol­lut ai­na tar­vet­ta yh­tei­sel­le ko­koon­tu­mis­pai­kal­le, Su­ho­nen sa­noo.

Yk­si har­vi­nai­sis­ta his­to­ri­al­li­sis­ta aar­teis­ta löy­tyy edel­leen ra­ken­nuk­ses­ta. Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­ma kir­jas­to on säi­ly­nyt al­ku­pe­räi­si­ne kaap­pei­neen ja kir­joi­neen.

– Yk­sit­täi­set kir­jat ei­vät eh­kä ole eri­tyi­sen ar­vok­kai­ta, mut­ta ko­ko­nai­suus on. Kir­jois­sa nä­kyy jopa van­ho­ja lai­naus­tie­to­ja ja -mak­su­ja, joi­ta lu­ki­jat ovat ai­ka­naan mak­sa­neet.

Anne Lehtinen ja Matti Suhonen maalasivat elokuussa Hamarin työväentalon piharakennuksen seiniä.

Marko Wahlström

Re­mont­tien avul­la talo pe­las­tui

Työ­vä­en­ta­lon tu­le­vai­suus ei kui­ten­kaan ole ol­lut it­ses­tään­sel­vyys. 1990-lu­vun lo­pul­la ra­ken­nus oli pääs­syt huo­noon kun­toon, ja edes­sä oli mit­ta­va kor­jau­su­rak­ka. Ta­lon pur­ka­mis­ta­kin eh­do­tet­tiin.

– Olim­me eh­kä vä­hän ide­a­lis­te­ja, mut­ta ha­lu­sim­me säi­lyt­tää ta­lon. Jos­sain vai­hees­sa joh­to­kun­ta­kin epäi­li han­ket­ta, ja jou­duim­me ta­kaa­maan pank­ki­lai­no­ja omil­la ni­mil­läm­me, jot­ta re­mon­tit saa­tiin käyn­tiin, Su­ho­nen muis­te­lee.

Kor­jaus­töi­tä on teh­ty vai­heit­tain jo yli 20 vuo­den ajan. Ra­ken­nuk­ses­ta on uu­sit­tu muun mu­as­sa sa­lin lat­tia, näyt­tä­mö, keit­ti­ö­ti­lo­ja, ul­ko­ver­hous, kat­to ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä. Vii­me vuo­sien suu­rim­pia in­ves­toin­te­ja ovat ol­leet maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä ja uu­si pel­ti­kat­to sekä ta­lon­mie­hen asun­non re­mon­toin­ti.

– Jos ta­lon kun­toa pi­täi­si ar­vi­oi­da as­tei­kol­la nol­las­ta kym­me­neen, an­tai­sin eh­kä kah­dek­si­kon. Ai­na löy­tyy kor­jat­ta­vaa, mut­ta ko­ko­nai­suu­te­na talo on hy­väs­sä kun­nos­sa.

Ta­lon kun­nos­ta­mi­seen on saa­tu avus­tus­ta muun mu­as­sa Ko­ti­seu­tu­lii­tol­ta.

– Il­man tal­koi­ta ta­lon yl­lä­pi­to ei oli­si mah­dol­lis­ta. Tal­koo­vä­keä jou­tuu hou­kut­te­le­maan, vaik­ka yh­dis­tyk­seen kuu­luu noin 160 jä­sen­tä. Ta­lo­ja­os­toon on il­moit­tau­tu­nut rei­lu kym­me­nen hen­ki­löä, Su­ho­nen ker­too.

Ta­lo­toi­min­ta on eriy­tet­ty ko­ko­naan yh­dis­tyk­sen ta­lou­des­ta.

Käyt­töä riit­tää, mut­ta li­sää­kin mah­tui­si

Työ­vä­en­ta­lo toi­mii edel­leen ak­tii­vi­se­na ta­pah­tu­ma- ja ko­koon­tu­mis­paik­ka­na. Sään­nöl­li­siä käyt­tä­jiä ovat muun mu­as­sa elä­ke­läi­syh­dis­tyk­set, har­ras­tus­ryh­mät ja eri­lai­set yh­dis­tyk­set. Li­säk­si ti­lois­sa jär­jes­te­tään häi­tä, syn­ty­mä­päi­viä, ris­ti­äi­siä, kirp­pu­to­re­ja, jou­lu­myy­jäi­siä ja mui­ta ta­pah­tu­mia.

Tänä vuon­na ta­lol­la ovat ko­koon­tu­neet muun mu­as­sa 4H-ker­ho, ri­vi­tans­si­jat, pi­la­tes-ryh­mä ja ke­hi­tys­vam­mais­ten ke­sä­lei­ri.

– Vii­koit­tain tääl­lä ta­pah­tuu jo­ta­kin. Sil­ti päi­vä­käyt­töä voi­si ol­la enem­män­kin, Su­ho­nen to­te­aa.

Ta­lol­la jär­jes­tet­tä­vät kirp­pu­to­rit ja myy­jäi­set ovat sa­mal­la tär­keä tu­lon­läh­de.

– Kah­vi­myyn­ti ja pöy­tä­vuok­rat aut­ta­vat yl­lä­pi­tä­mään ta­loa. Li­säk­si ih­mi­set tu­tus­tu­vat sa­mal­la ra­ken­nuk­seen, mikä tuo uu­sia vuok­raa­jia.

Yl­lä­pi­to­ku­lut ovat vuo­des­sa ar­vi­ol­ta 14 000–15 000 eu­roa, jo­ten ra­ken­nuk­sen käyt­tö­as­teel­la on tär­keä mer­ki­tys.

– Eten­kin päi­vä­käyt­töä ar­ke­na toi­voi­sim­me li­sää. Mei­dän pi­täi­si saa­da joka päi­vä 60–70 eu­roa tu­lo­ja, jot­ta pär­jäi­sim­me, Su­ho­nen jat­kaa.

Työväentalon kerhohuoneessa on Hamarin työväenyhdistyksen kokoama työväen kirjasto, joka on perustettu vuonna 1903 tai 1904. – Kokoelma on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena. Kirjat on numeroitu, talotoimikunnan vetäjä Mirja Suhonen sanoo.

Marko Wahlström

Kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vo­kas ra­ken­nus

Työ­vä­en­ta­lon säi­lyt­tä­mis­tä on puol­ta­nut myös sen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­nen mer­ki­tys. Ark­ki­teh­ti An­ne­li Nauk­ka­ri­nen laa­ti 1990-lu­vun lo­pul­la ra­ken­nuk­sel­le asi­an­tun­ti­ja­lau­sun­non, jon­ka mu­kaan se on kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vo­kas koh­de.

– Tä­män poh­jal­ta ta­lol­le on voi­tu ha­kea avus­tuk­sia kor­jaus­töi­hin suun­ni­tel­mal­li­ses­ti. Ark­ki­teh­ti Lau­ri Ris­sa­nen läh­ti mu­kaan kump­pa­nik­sem­me ja ra­ken­ne­suun­nit­te­li­jak­si saim­me ark­ki­teh­ti Lau­ri Palmé­nin, Su­ho­nen kiit­te­lee.

Su­ho­sen mu­kaan ra­ken­nuk­sen si­jain­ti Ha­ma­rin van­him­mas­sa ky­läym­pä­ris­tös­sä te­kee sii­tä poik­keuk­sel­li­sen tär­ke­än osa­na ra­ken­net­tua kult­tuu­riym­pä­ris­töä.

– Tämä on osa van­haa Ha­ma­ria ja koko alu­een his­to­ri­aa. Talo kuu­luu sii­hen mai­se­maan ja yh­tei­söön, jon­ka ym­pä­ril­le Ha­ma­rin iden­ti­teet­ti on ra­ken­tu­nut.

SDP:n Uu­den­maan pii­rin to­teut­ta­man Uu­den­maan työ­vä­en­ta­lo­ja esit­te­le­vän verk­ko­si­vus­ton (va­raa­ty­o­va­en­ta­lo.fi) mu­kaan työ­vä­en­ta­lo­ja on itäi­sel­lä Uu­del­la­maal­la Ha­ma­rin li­säk­si Por­nais­ten Hal­ki­as­sa ja Lauk­kos­kel­la, Lo­vii­san kes­kus­tas­sa ja Ström­for­sin ruu­kis­sa sekä Myrs­ky­läs­sä. Tolk­kis­ten 110-vuo­ti­as työ­vä­en­ta­lo toi­mii ny­kyi­sin Tol­kis Fol­kets Hus rf -ni­mi­sen kan­na­tu­syh­dis­tyk­sen omis­ta­ma­na ky­lä­ta­lo­na. Er­nes­ta­sin työ­vä­en­ta­lo on ole­mas­sa, mut­ta ei toi­min­nas­sa.

Juhlatoimikunnan vetäjä Tarja Ryyti (vas.) ja talotoimikunnan vetäjä Mirja Suhonen iloitsevat siitä, että Hamarin työväentalo on hyvässä kunnossa ja aktiivisessa käytössä. Taustalla Anne Lehtinen ja Matti Suhonen maalaavat pihavaraston seiniä.

Marko Wahlström

Juh­las­sa kat­so­taan men­nee­seen ja tu­le­vaan

120-vuo­tis­juh­las­sa kuul­laan mu­siik­kia, ru­non­lau­sun­taa sekä mu­se­o­leh­to­ri Han­ne Ten­ho­vuo­ren esi­tel­mä "Puu­ta, pur­jei­ta ja ko­vaa työ­tä – tuu­lah­dus Ha­ma­rin his­to­ri­aa". Oh­jel­mas­sa on myös kak­ku­kah­vit ja Por­voon seu­dun pe­li­man­nien tah­dit­ta­mat tans­sit.

Juh­la­toi­mi­kun­nan ve­tä­jä Tar­ja Ryy­ti ker­too, et­tä ta­voit­tee­na on teh­dä ta­pah­tu­mas­ta hel­pos­ti lä­hes­tyt­tä­vä.

– Ha­lu­am­me juh­lan, jos­sa tun­nel­ma on ar­vo­kas, mut­ta ren­to. Sel­lai­nen, jo­hon ke­nen ta­han­sa on help­po tul­la mu­kaan.

Ta­lon ak­tii­vit us­ko­vat, et­tä yli vuo­si­sa­dan ikäi­sel­lä ra­ken­nuk­sel­la on edel­leen tär­keä roo­li pai­kal­li­se­na koh­taa­mis­paik­ka­na.

– Ih­mi­set tar­vit­se­vat edel­leen yh­tei­siä ti­lo­ja. Paik­ko­ja, jois­sa voi­daan ko­koon­tua, har­ras­taa, juh­lia ja ta­va­ta toi­sia. Sik­si tä­män ta­lon säi­lyt­tä­mi­nen on tär­ke­ää myös tu­le­vai­suu­des­sa, Su­ho­nen sa­noo.

Kat­to­maa­laus kus­tan­taa 25 000 eu­roa

Ta­lo­toi­mi­kun­ta toi­voo kuk­kien si­jas­ta tu­ke­maan kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vok­kaan ta­lon ka­ton­maa­lausp­ro­jek­tia.

– Vuon­na 2024 uu­sit­tu on maa­lat­ta­va lä­hi­vuo­si­na. Maa­lauk­sen kus­tan­nu­sar­vio on noin 25 000 eu­roa, Su­ho­nen jat­kaa.

Ra­ha­lah­joi­tuk­sen (pien­ke­räys­lu­pa RA/2026/802) voi mak­saa SDP Por­voon ta­lo­ti­lil­le FI1840500010084110 vies­til­lä "Ha­ma­rin Talo 120 v."

»» Ha­ma­rin työ­vä­en­ta­lon 120-vuo­tis­juh­laa ja Eu­roo­pan kult­tuu­riym­pä­ris­tö­päi­vää vie­te­tään työ­vä­en­ta­lol­la (Ha­ma­rin­tie 22) Por­voos­sa lau­an­tai­na 5.9. kel­lo 16 al­ka­en. Oh­jel­mas­sa on kak­ku­kah­vit ja va­paa­ta seu­rus­te­lua kel­lo 16–16.30, jon­ka jäl­keen ko­ho­te­taan juh­la­mal­ja ja pi­de­tään ter­ve­tu­li­ais­sa­nat. Mu­se­o­leh­to­ri Han­ne­le Ten­ho­vuo­ri pi­tää esi­tel­män "Puu­ta, pur­jei­ta ja ko­vaa työ­tä – tuu­lah­dus Ha­ma­rin his­to­ri­aa". Ru­non­lau­sun­taa ja pai­kal­li­sen miesk­var­te­tin mu­siik­kie­si­tyk­siä. Tans­sit kel­lo 18–19.30.